Hyppää sisältöön



Tervetuloa Puhdasruoka.fi -sivustolle! Täällä voit keskustella kaikenlaisista asioista liittyen ravintoon, terveyteen ja hyvinvointiin, tai sitten voit halutessasi puhua muistakin aiheista. :) Rekisteröitymällä pääset käyttämään kaikkia sivuston toimintoja. Rekisteröityminen on todella helppoa ja nopeaa. Voit myös rekisteröityä vielä helpommin Facebook- tai Twitter-tilisi kautta klikkaamalla sivun oikeassa yläreunassa olevia kuvakkeita.

Kivikautinen ruokavalio


  • Kirjaudu vastataksesi
188 vastausta aiheeseen

#1 Vieras

Vieras
  • Guests

Lähetetty 06 tammikuu 2011 - 22:40

keskiviikkona 20. toukokuuta 2009
Kivikautinen ruokavalio


Kivikautinen eli paleoliittinen ruokavalio on vähähiilihydraattinen ruokavalio, joka nimensä mukaisesti perustuu kivikauden ihmisen aikaiseen ruokavalioon sekä siihen olettamukseen, että ihminen lajina on biologisesti ja ravitsemuksellisesti melko samankaltainen kuin kivikauden ihminen.

Hyvä kuvaus kivikautisesta ruokavaliosta löytyy Rahola Oyn mainiosta blogista Raholan syötäviä sanoja! Pieni ote: paleoliittinen ruokavalio, jota myös alkuperäiseksi, metsästäjän, keräilijän jne. ruokavalioksi nimitetään, perustuu siihen, että ihminen syö vain niitä ruokia, joihin elimistö on vuosimiljoonien aikana sopeutunut. Tämä tarkoittaa hedelmiä, vihanneksia ja juureksia, marjoja, pähkinöitä, lihaa, kalaa ja äyriäisiä. Yksipuolisuuden välttämiseksi on vihannesten ja juuresten valikoimaa vaihdeltava runsaasti. Perunaa sukulaisineen ei lasketa juurekseksi, joten sen syömistä tulee rajoittaa. Väkirehulla kasvatettujen eläinten lihaa vältetään ja suositaan luonnonruokaa syöviä kesyjä eläimiä sekä tietenkin riistaa.

Käy myös lukemassa LowCarb-sivun kooste paleodieetistä. Paleoliittisen ruokavalion ruokapyramidissa (klikkaa kuvaa suuremmaksi) ei löydy teollisesti tuotettuja ruokia, ei eineksiä tai makeisia, ei leipää tai maitoa eikä sipsin häivääkään. Periaatteessa siinä on siis pelkästään sellaista mitä on luonnosta löydettävissä - joko metsästäen, kalastaen tai keräillen. Tällainen ruokavalio yhdistettynä sen aikaiseen, nykyistä paljon suurempaan, liikuntaan takasi ihmiselle hyvän terveyden. Mutta myös nykyajan ihminen voi ammentaa tästä ruokavaliosta terveyttä ja hyvinvointia vaikka ei niin kovasti liikkuisikaan. Hiilihydraatit jäävät joka tapauksessa tarpeeksi alhaiselle tasolle, ja keho toimii rasvanpoltolla kuten muilla vhh- ruokavalioilla.

Hiilaritietoisten sivuilla löytyy myös hyvä syventävä artikkeli erilaisista paleodieeteistä. Kivikautinen ruokavalio on yksi hyvä vaihtoehto vähähiilihydraattisten ruokavalioiden joukossa, ja toimii varmasti useimmille, jotka siihen paneutuvat. Olennaista on, että jokainen löytää itselleen jonkin sortin ruokavalion sen sijaan, että syö umpimähkään ja/tai kulloistenkin ravintosuositusten mukaisesti mutta omaa kehoansa kuuntelematta.

Yhteenvetona voisi sanoa, että luonnosta on löydettävissä kaikki mitä ihminen tarvitsee elääkseen. Siellä on kaikki tarvittava proteiini, rasva, hiilihydraatti, kuidut, mineraalit ja vitamiinit. Kuituja ei ole pelkästään ihmisen valmistamassa leivässä, rasvaa ei tarvitse keinotekoisesti eliminoida elintarvikkeista vaan jokainen voi tehdä päätöksensä itse, vitamiinit ovat parhaimmillaan tuoreessa tavarassa ja hiilihydraatteja ei tarvitse kuin sen verran mitä tulee kaiken luonnollisen mukana. Kun ravinto on tarpeeksi luonnotonta ja olemme kaukana alkuperäisestä ravinnosta, emme voi odottaa muuta kuin terveyden rapistumista. Kivikautinen ruokavalio mukautettuna nykyajan oloihin saattaa olla monille meistä juuri se oikea!
.
Kirjasuosituksia
Heljä Suuronen-Geib: Kivikautinen ruokavalio (2002)
Heljä Suuronen-Geib: Melkein kivikautinen keittokirja - luonnonmukaista lähiruokaa (2006)
Sally Fallon & Mary Enig: Eat fat, lose fat (2005). Suomeksi Syö rasvaa ja laihdu

Hyvä linkkejä
The Paleo Diet (Dr. Cordain), Tuomon kivikautiset ruokasivut, YLE

Päivitetty 15.9.09
Lähettänyt Sirius klo 8.00
Tunnisteet: kivikautinen, paleoliittinen

Lainattu: http://vhh-123.blogs... ... valio.html

#2 Vieras

Vieras
  • Guests

Lähetetty 06 tammikuu 2011 - 22:41

Lähetetty kuva

Pyramidi on Pekka Pensaan painajainen Lähetetty kuva

#3 Vieras

Vieras
  • Guests

Lähetetty 06 tammikuu 2011 - 22:45

Paleodieetit

Aineenvaihduntamme ei ole tarkoitettu käsittelemään nykyistä ruokaa. Geenimme elävät vielä kivikautta. Perimän ja ruokavalion välillä vallitsee kehityshistoriallinen ristiriita, jota useat tutkijat erityisesti Yhdysvalloissa pitävät tärkeimpänä syynä lihavuuden räjähdysmäiseen kasvuun ja useimpiin ns. elämäntapasairauksiin.

Heljä Suuronen-Geibin kirja "Kivikautta kiloille" esittelee USA:ssa suurta muotia olevia paleodieettejä sekä niiden tieteellisiä taustoja. Toistaiseksi tästä laajasta kirjallisuudesta ei suomen kielelle ole käännetty mitään, ja lehdistössäkin näkee vain kalpeita aavistuksia keskustelusta, joka USA:ssa käy kuumana. Erityisen arvokas Suuronen-Geibin kirjassa onkin laaja ja hyvin kommentoitu lähdeluettelo, samoin kuin katsaus suomalaisen ravitsemuksen historiaan.

Kivikauden ravinto

Vasta nykytutkimus on pystynyt kiistatta osoittamaan, että kivikauden ihmiset olivat sekä hoikkia että terveitä. Myös nykyaikana tutkittujen luonnonkansojen keskuudessa lihavuus on täysin poikkeuksellista. Kivikaudella keski-ikä oli alhainen, mutta tämä johtui pikemminkin elinolojen vaarallisuudesta.

Terveyden yhteys ravintoon on hyvin dokumentoitu. Nykyaikaan säilyneet metsästäjä -keräilijät tai luonnonkansat joilla tuo menneisyys on vasta muutaman sukupolven takana, alkavat sairastella siirtyessään länsimaiseen ravintoon – ja paranevat useasti luopuessaan siitä. Näin on käynyt säännönmukaisesti esim. eskimoille, Amerikan intiaaneille, Afrikan heimoille ja Australian aboriginaaleille lukuisissa dokumentoiduissa tapauksissa.

Mitä muinaiset metsästäjä-keräilijät sitten söivät?

Professori Loren Cordainin työryhmän v. 2000 julkaiseman tutkimusyhteenvedon mukaan metsästäjä-keräilijä –yhteisöjen enemmistö (73 %) sai enemmän kuin puolet eli 56–65 % ravinnon energiasta eläinkunnasta. Kaiken käytettävissä olevan tiedon perusteella Cordainin työryhmä on päätynyt suosittelemaan ravinnon keskimääräiseksi jakautumaksi proteiinia 19–50%, hiilihydraatteja 22–40 % ja rasvoja 28–58 %.

Yleissääntö on, että mitä pohjoisemmaksi mennään, sitä suurempi osuus ravinnosta on eläinproteiinilla. Myös vuodenaikojen vaihtelut vaikuttivat asiaan. Ääriesimerkkejä ovat napapiirin eskimot, joiden ravinto koostuu lähes pelkästään eläinkunnan tuotteista, vaikkakin valtaosaltaan merenelävistä. Sen sijaan minkään yhteisön ei tiedetä käyttäneen pelkästään kasviravintoa. Biologinen todiste on se, että välttämätöntä B-12 vitamiinia ihminen pystyy käyttämään hyväkseen vain eläinperäisistä lähteistä.

Trooppisilla alueilla eläinproteiinin määrä oli vähäisempi. Tässä tehdään kuitenkin helposti harhalaskelmia, jos ei oteta huomioon esim. toukkia ja hyönteisiä joista fossiililöytöihin ei juuri jää jälkiä. Eräkouluttaja Turkka Aaltonen väittää myös, että toukkien ja hyönteisten proteiini on suuriarvoisempaa kuin lihan. Jos tämä pitää paikkansa, voi myös määriin tuijottaminen olla harhaanjohtavaa. Tyydyttyneen rasvan lähteenä tropiikissa toimi kookosrasva.

Ravinto oli kivikaudella laadukkaampaa kuin nykyisin. Esimerkiksi riistan liha sisälsi ihanteellisessa suhteessa välttämättömiä rasvahappoja. Tämä terveyden kannalta oleellinen seikka on pilattu kotieläinten viljaruokinnalla. Kotipuutarhoihin valikoituivat viljeltäviksi varmaankin parhaat vihannekset ja juurekset, mutta samalla lajikkeiden määrä väheni huomattavasti. Näin ollen myös nykyisen ravinnon monipuolisuus on myytti.

Kasvisten ja hedelmien ravintopitoisuus oli moninkertainen nykyiseen verrattuna. Kuitenkin ympäristömyrkkyjen vuoksi nykyihminen tarvitsisi antioksidantteja enemmän, ei vähemmän. Pääasiassa viljaan ja hiilihydraatteihin perustuva ruokavalio vaikuttaa myös haitallisesti vitamiinien imeytymiseen, joka sekin lisää antioksidanttien tarvetta.

Monien vitamiinien ja hivenaineiden saantisuositukset onkin luultavasti mitoitettu liian alas. Antioksidanttihoidossa saavutetut hyvät tulokset osoittavat ainakin käytännössä sen mihin monet tutkimuksetkin viittaavat: nykyihminen kärsii kroonisesta ravintoaineiden puutteesta samalla kun lihoaa nauttiessaan tyhjiä kaloreita vääränlaisista ruoka-aineista.

Jos kuitenkin halutaan tiivistää yhteen ainoaan asiaan se, miten ravitsemus on mullistunut kivikauden ajoista, niin kysymys on hiilihydraattien määrästä. Niitä syötiin kivikaudella ehdottomasti paljon vähemmän kuin nykyään, jo siitä yksinkertaisesta syystä ettei viljeltyä viljaa ollut.

Paleodieetit suosittelevat päivittäiseksi määräksi 30-90 gr hiilihydraatteja. Kasviksia, vihanneksia ja marjoja voi tähän määrään syödä suhteellisen vapaasti, tietyin varauksin myös hedelmiä. Viljatuotteita ja tärkkelyspitoisia juureksia (esim. perunaa) ei tuohon määrään mahdu paljoa. Suosituksissa on eri tutkijoiden ja lääkäreiden kesken paljon eroavuuksia. Kokemus osoittaa myös, että hiilihydraattien sietokyky on hyvin yksilöllistä laatua, ja hienosäätö on tärkeää, erityisesti painonhallinnassa.

Insuliini – lihottava hormoni

Heljä Suuronen-Gleibin kirjassa referoidaan mm. professori Cordainin, ravintoantropologien Eaton sekä tuhansia diabetespotilaita hoitaneiden lääkäreiden Michael ja Mary Dan Eadesin näkemyksiä insuliiniresistenssin historiallisista taustoista.

Hiilihydraatit vaikuttavat verensokeriin ja siten myös haiman insuliinituotantoon. Puhdistetut hiilihydraatit, kuten sokeri ja valkoiset jauhot mutta myös oluen sokeri, maltoosi, vaikuttavat verensokeriin dramaattisesti.

Teolliseen ruokaan siirtyminen onkin suurin ja nopein mullistus, mitä ihmiskunnan ravitsemuksen historiassa on koskaan tapahtunut. Elimistömme ei ole sopeutunut käsittelemään niitä hiilihydraattimääriä joita nykyisin ahdamme sisäämme.

Insuliinin vaikutuksesta keho valmistaa ylimääräisestä energiasta rasvaa, ja estää samalla kehoa käyttämästä varastorasvaa polttoaineena. Verensokerin heilahtelut aiheuttavat jatkuvasti kohonneen insuliinituotannon, minkä vuoksi keho ei lopulta enää reagoi insuliiniin.

Tutkijat ovat esittäneet olettamuksen, että kaksi miljoonaa vuotta kestäneen jääkauden ympäristöolosuhteet vaativat aineenvaihdunnan sopeutumista vähähiilihydraattiseen, runsasproteiiniseen ravintoon. Sopeutuminen aiheutti sellaisten yksilöiden valikoitumisen, joilla oli geneettisesti määräytynyt insuliiniresistenssi. Kun ruokavalio nyt taas on vaihtunut runsashiilihydraattiseksi, se aiheuttaa aikuisiän diabetesta yksilöissä, joilla on tuo perimä.

Rasvaa ja proteiinia

Useimmat paleodieettigurut suosittelevat vähärasvaista lihaa, ja sitä täydentämään hyvälaatuisia kasviöljyjä. Perusteena on järkeenkäypä ajatus, että kivikauden riista oli vähärasvaista verrattuna nykyaikaiseen viljalla lihotettuun karjaan.

Kansainvälisesti arvostettu rasvatutkija Mary Enig ja hänen kirjoittajaparinsa Sally Fallon väittävät vastaan, ja perusteita on heilläkin: juuri rasvaiset osat saaliista olivat arvostetuimpia, esim. aivot, sisäelimet ja luuydin. Myös ihra kerättiin tarkkaan talteen. Alueilla jossa riistaa oli runsaasti, kuten pohjois-Amerikassa, metsästys saattoi olla hyvinkin valikoivaa. Tällöin tyydyttyneiden rasvojen osuus ravinnossa oli luultavasti suurempi kuin on oletettu.

Intiaanien perimätieto kertoi, että vähärasvaisen lihan syöminen tekee sairaaksi. Liha onkin syytä nauttia siinä olevan rasvan kanssa, koska muuten keho ei saa tarpeeksi rasvaliukoisia vitamiineja ja muita ravinteita joita tarvitaan proteiinien pilkkomiseen.

Tärkeä tekijä lihan laadussa on myös ruokinta. Nautaeläinten kuuluisi syödä laitumelta heinää, ei viljarehua, puhumattakaan eläinperäisestä rehusta, antibiooteista ja muista lisäaineista. Luonnonmukainen ruokinta vaikuttaa suoraan lihan rasvahappotasapainoon. Kivikauden ruokavaliossa omega-3/-6 suhteen sanotaan olleen keskimäärin 1:1 – 1:4, mikä olisi geeniemme ja aineenvaihduntamme kannalta ihanteellinen.

Vilja: ihmiskunnan kaksiteräinen miekka

Sivistyksen syntysijoilla on viljelty viljaa jo n. 10.000 vuotta. Tämä on geneettisen sopeutumisen kannalta liian vähän, sanovat paleodieettigurut, jotka kutsuvatkin viljaa ihmiskunnan kaksiteräiseksi miekaksi. Maanviljelys mahdollisti räjähdysmäisen väestönkasvun mutta toi myös mukanaan ennen tuntemattomia sairauksia. Kaikki uudet terveysongelmat eivät toki liittyneet ravintoon. Paikalleen asettuminen ja kotieläinten pito aiheutti esim. kulkutauteja. Ja ensimmäisten sivilisaatioiden synty noin 5000 vuotta eaa. merkitsi tasa-arvoisten metsästäjä-keräilijä yhteisöjen muuttumista orjanomistusyhteiskunniksi. Historiallinen näkökulma on siis tärkeä, mutta ei riittävä. Vasta ravitsemustieteellinen tutkimus voi ratkaista sen, miten ruokavalion uudet tulokkaat aineenvaihdunnassa toimivat.

Maitotuotteita pidetään poikkeuksena, vaikka nekin ovat evoluution näkökulmasta uusi asia ravitsemuksessa. Koska nisäkkäillä on periaatteessa valmius käyttää maitoa hyväkseen, tämä valmius kehittyy esim. Loren Cordainin mukaan 50 sukupolvessa eli noin tuhannessa vuodessa. Viljat ja palkokasvit vaativat hänen mukaansa paljon pidemmän sopeutumisajan. Antti Heikkilä puolustaa voimakkaasti maitoa ja erityisesti sen rasvoja. Hän väittää, että laktoosi-intoleranssista kärsivätkin voisivat mainiosti käyttää pastoroimatonta luonnonmaitoa.

Professori Loren Gordain on tehnyt laajan yhteenvedon viime vuosikymmenten ravitsemustieteellisestä tutkimuksesta viljojen osalta, jota Kivikautta kiloille –kirjassa referoidaan. Gordainin mielestä täysjyvävilja voi olla jopa pahempaa kuin puhdistettu. Viljan kuoriosat sisältävät antinutrientteja. Suomeksi sanottuna ne ovat myrkkyä.

Jotkut kasvitutkijat ovat selittäneet tämän ilmiön seuraavasti: jos kasvi haluaa levitä omalla kasvupaikallaan ja pudottaa siemenensä siihen, se kehittää puolustusmyrkkyjä ja yrittää näin estää tulemasta syödyksi. Jos taas kasvin tarkoitus on levitä joka puolelle maastoon, se kehittää itsensä makeaksi ja mehukkaaksi, kuten marjat ja hedelmät. Linnut syövät marjoja ja levittävät siemeniä paikasta toiseen.

Luonto on sotatieteen oppimestari. Niinpä kasvissyöjäeläimet, kuten lehmä, ovat kehittäneet vastalääkkeen viljojen puolustusstrategian kiertämiseen. Tämän ansiosta ruohokasvien siemenet valmistetaan lehmän pötsissä sellaiseen muotoon että ihminen – joka syö lehmän ja/tai juo sen maidon – pystyy käyttämään alkuperäiset ravinteet hyödykseen ilman haittavaikutuksia.

Myös petoeläimet taas nauttivat "vihanneksia" sopivaksi kypsennettyinä suoraan saaliseläimen vatsasta. Samoin tekivät metsästäjä-keräilijät. Eräkouluttaja Turkka Aaltonen väittää, että oravan maha, joka oli täynnä sulanutta siemenmassaa, paistettiin kivikaudella erikseen herkkupalaksi ja hallitseva aromi olisi ollut nougat. Voi olla. Mutta mursun vatsalaukku oli puolestaan eskimoiden suurta herkkua, ja tutkimusmatkailijoilla oli tekemistä kun he yrittivät käyttäytyä kohteliaasti tämän puolimädänneen ja aromikkaan luonnontuotteen äärellä.

Monet kivikautiset heimot kuitenkin käyttivät ravinnokseen luonnonviljaa. Mary Enig ja Sally Fallon kiinnittävätkin huomiota valmistustapaan. Itse asiassa kivikautinen teknologia matki juuri lehmän pötsissä tapahtuvaa märehtimisprosessia ja lopputuloskin oli jonkinlaista käynyttä mössöä. Luonnonlääkinnän arvostettu uranuurtaja A. Vogel puolestaan kertoo, että Zulut ja bantut valmistivat maissia ruoaksi maitohappokäymisen avulla.

Kivikauden tekonologialla olikin tärkeä etu puolellaan: innovaatioita ohjasivat ihmisten tarpeet, eivät sokeat markkinavoimat.

Valmistustapa on tärkeä, koska näihin puolustusmyrkkyihin kuuluvat lektiinit kestävät myös liottamisen ja pitkän keittoajan. Niiden on havaittu aiheuttavan ihmiskehossa immuunijärjestelmän häiriöitä. Cordainin yhteenvedon mukaan lektiinit vaikuttavat haitallisesti myös kilpirauhasen, haiman, sappitiehyiden ja munuaisten toimintaan. Terveysruokana pidetty soija ei ole tästä poikkeus.

Heljä Suuronen-Gleib toteaakin, että lektiinitutkimus on vasta alullaan. Monet asiantuntijat povaavat, että jatkotutkimuksilla saattaa olla käänteentekevä merkitys aineenvaihdunta-, autoimmuuni- ja ns. elämäntapasairauksien kannalta, yhtä käänteentekevä kuin bakteerien tutkimuksella aikanaan oli tartuntasairauksien hoitoon.

Lainattu: http://koti.mbnet.fi...b/dieetitp.html

#4 Friedrich

Friedrich
  • Members
  • 129 Viestit

Lähetetty 06 tammikuu 2011 - 22:45

Vanhentunutta tietoa.
Nykytiedon mukaan kivikaudella syötiin viljoja.

#5 Vieras

Vieras
  • Guests

Lähetetty 06 tammikuu 2011 - 23:00

Vanhentunutta tietoa.
Nykytiedon mukaan kivikaudella syötiin viljoja.


Tuskin mitään suuria määriä.

#6 Vieras

Vieras
  • Guests

Lähetetty 06 tammikuu 2011 - 23:01

Vanhentunutta tietoa.
Nykytiedon mukaan kivikaudella syötiin viljoja.


Monet kivikautiset heimot kuitenkin käyttivät ravinnokseen luonnonviljaa. Mary Enig ja Sally Fallon kiinnittävätkin huomiota valmistustapaan. Itse asiassa kivikautinen teknologia matki juuri lehmän pötsissä tapahtuvaa märehtimisprosessia ja lopputuloskin oli jonkinlaista käynyttä mössöä. Luonnonlääkinnän arvostettu uranuurtaja A. Vogel puolestaan kertoo, että Zulut ja bantut valmistivat maissia ruoaksi maitohappokäymisen avulla

#7 Friedrich

Friedrich
  • Members
  • 129 Viestit

Lähetetty 06 tammikuu 2011 - 23:04

Vanhentunutta tietoa.
Nykytiedon mukaan kivikaudella syötiin viljoja.


Monet kivikautiset heimot kuitenkin käyttivät ravinnokseen luonnonviljaa. Mary Enig ja Sally Fallon kiinnittävätkin huomiota valmistustapaan. Itse asiassa kivikautinen teknologia matki juuri lehmän pötsissä tapahtuvaa märehtimisprosessia ja lopputuloskin oli jonkinlaista käynyttä mössöä. Luonnonlääkinnän arvostettu uranuurtaja A. Vogel puolestaan kertoo, että Zulut ja bantut valmistivat maissia ruoaksi maitohappokäymisen avulla

Kyllä on löydetty ihan kiviä, joilla vilja jauhettiin jauhoksi.

#8 Vieras

Vieras
  • Guests

Lähetetty 06 tammikuu 2011 - 23:10

Mietis vähän Kuinka työlästä on kerätä käsin viljaa korresta jossa oli huomattavasti vähemmän jyviä
kuin nykyisessä viljassa,lisäksi niissä"vilja" pelloissa kasvoi korsi hiukka harvemmassa kuin nykyisissä pelloissa.

#9 Friedrich

Friedrich
  • Members
  • 129 Viestit

Lähetetty 06 tammikuu 2011 - 23:15

Mietis vähän Kuinka työlästä on kerätä käsin viljaa korresta jossa oli huomattavasti vähemmän jyviä
kuin nykyisessä viljassa,lisäksi niissä"vilja" pelloissa kasvoi korsi hiukka harvemmassa kuin nykyisissä pelloissa.

Kaikki ravinnonhankinta oli työlästä. Se oli metsästäjä-keräilijän täysipäiväinen duuni.

#10 Vieras

Vieras
  • Guests

Lähetetty 06 tammikuu 2011 - 23:23

Ei ne kumminkaan pystyny keräämään viljaa säkkikaupalla.

#11 mahariski

mahariski
  • Guests

Lähetetty 06 helmikuu 2011 - 23:44

Luolamies ja geenit, osa 2

Ihmiskeho muistaa yhä luolamiehen ajan ja se reagoi teolliseen ruokaan ja sille vääränlaiseen ravintoon lihomalla ja sairastumalla erilaisiin elintapasairauksiin kuten kakkostyypin diabetekseen, sydän- ja verisuonitauteihin tai erilaisiin suolistosairauksiin.
Kuilu nauttimamme ravinnon sekä ihmisen lajinkehityksen mukaisten aineenvaihdunnasta huolehtivien fysiologisten säätelyjärjestelmien välillä kasvaa jatkuvasti.

Mitä siis tapahtuu, kun luolamiehen geenit kohtaavat pizza-hampurilais-perunanlastu -ruokakulttuurin?

-Kun luolamiehen geenit kohtaavat pizza- ja hampurilaiskulttuurin, on siinä tiettyjä yhtäläisyyksiä ja yksi niistä on mässäily. Luolamiehet söivät kaikkea mitä vaan löysivät ja jos ajattelemme pizzaa erilaisine päällysteineen, niin se olisi varmasti luolamiestä voinut hyvinkin miellyttää. Hiilihydraattimäärä olisi varmaankin aiheuttanut hänelle ruuansulatusvaivoja eli hiilihydraatteja tulee siitä pizzapohjasta tosi paljon, pohdiskelee evoluutioekologiaa ja ympäristöhistoriaa Turun yliopistossa tutkiva dosentti Timo Vuorisalo.
Ikuista mammutinkaatojuhlaa

-Ihminen on varmasti evoluutiohistoriansa aikana tottunut siihen, että joskus syödään tosi lujaa ja varastoidaan ravintoa terveellisiin rasvakerroksiin. Mutta ideana on kyllä se, että pitäisi paastota sen jälkeen. Ihminen kyllä kestää sitäkin, että joskus ollaan vähän vähemmällä ravinnolla. Tämä varmaan olisi yksi ongelma näille luolamiehen geeneille, että tätä mammutinkaatojuhlaa tulee joka päivä. Pihvi löytyy lautaselta päivittäin, jos niin haluaa, niin ei varmaankaan ollut silloin luolamiesaikana, Vuorisalo jatkaa.

-Perheyhteisö tai klaani on sitä hirveä syönyt viikon verran mahat piukeina ja sen jälkeen on alettu isäntää katsoa sillä silmällä, että lähtisitkö hirven hiihdäntään.
Syöminen on rituaali

Emme syö vain nälkäämme tyydyttääksemme energiantarvettamme
vaan syöminen on ritualisoitunut. Haemme ruuasta lohtua tai mielihyvän tunteita. Ihminen on myös sosiaalinen syöjä: miesjoukolla metsästettiin muinoin yhdessä ja ’mammutti’ tuntuu edelleen maistuvan paremmalta porukassa.

- Ihminen ei ehkä enää kuuntele fysiologisia signaaleja, jotka kertovat milloin on nälkä, milloin on kylläinen. Perusasiat tukahdutetaan muilla tekijöillä, toteaa yliopiston Evoluutiogenetiikan ja -fysiologian huippuyksikössä työskentelevä dosentti Olli Arjamaa.

-Ahmitaan silloin, kun ei ole nälkä, mutta ahmitaan kuitenkin, kun muutkin tekevät sitä. Tällä tavalla vuorovaikutussuhde fysiologisiin säätelyjärjestelmiin katkeaa tai ainakin häiriintyy, jatkaa Arjamaa.
Luolamiehellä ei ollut pikaruokaa

Ihminen on pohjimmiltaan moniruokainen eli laji, joka syö sekä kasvi- että eläinkunnan antimia. Verrattuna esi-isiemme ruokaan, ravinnon koostumus on nyttemmin vinoutunut ja energian kokonaissaanti suhteessa fyysiseen aktiivisuuteen on liian suuri.

Pikaruoka ei vastaa esi-isiemme muinoin nauttimaa ravintoa, ei koostumukseltaan eikä myöskään ruokailutavoiltaan. Se syödään nopeasti ja kokonainen ateria sisältää runsaasti niin kutsuttuja nopeita hiilihydraatteja, jotka aiheuttavat elimistössä nopeita verensokerin heilahteluja. Sen seurauksena muun muassa nälkä iskee pian uudelleen.

Muinaisten metsästäjä-keräilijöiden ruokavaliosta on saatu tietoa havainnoimalla nykyisten alkuperäiskansojen ravintotottumuksia. Heidän dieetissään on 30 % proteiineja, 35 % hiilihydraatteja ja 35 % rasvaa. Suomalaisten nuorten aikuisten ravintoympyrä näyttää toisenlaisia lukuja: 17 % proteiinia, 49 % hiilihydraatteja ja 32 % rasvaa. Mistä tulevat loput 2 prosenttia? Alkoholista. Se on uusi ilmiö luolamiehen ruokavalioon verrattuna.

Nuorilla aikuisilla jopa 10 % energiasta tulee pelkästään jo sokerista. Esimerkiksi litra virvoitusjuomaa sisältää jopa 30 sokeripalaa eli 100 grammaa puhdasta sokeria. Runsas hiilihydraattipitoisen sokerin käyttö vaikuttaa rasva-aineenvaihduntaan.
Karhut kahmivat hiilihydraatteja

-Hyvä esimerkki oli viime syksynä Itä-Suomen karhut. Viime syksynähän kävi niin, että marjasato jäi hyvin heikoksi eivätkä karhut saaneet hiilihydraatteja. Ne syövät pääosin ravinnokseen hiilihydraatteja, jotka muuttuvat elimistössä varastorasvaksi. Karhut hakeutuivat sitten puutarhoihin ja törmäsivät ihmisiin ja sitten oli konflikti valmis.
Ihminen, vaikka nyt ei olekaan karhu, niin kuitenkin siinä on mukana sama ilmiö: syömällä paljon hiilihydraatteja osa muuttuu varastorasvaksi, kuvailee Olli Arjamaa.

Esimerkiksi monet rasvattomat maitotuotteet kuten jogurtit sisältävät suuren määrän sokeria. Arjamaan mukaan yksi sudenkuoppa on, jos ihminen syö rasvattomia tuotteita, mutta on samanaikaisesti siirtynyt käyttämään hyvin runsashiilihydraattipitoista ravintoa. Rasvattomasta ravinnosta huolimatta ylenmääräiset hiilihydraatit muuttuvat varastorasvaksi ja ylipaino lisääntyy.
Ranskalainen paradoksi

Miksi sitten esimerkiksi ranskalaiset eivät liho vaikka maassa rakastetaan patonkeja, juustoja, kermaa, voita, lihaa ja viiniä?

-Yhtenä tekijänä voikin olla se, että he syövät hitaasti. Lounaat ja päivälliset kestävät pitkään ja siellä ei käytetä välipaloja, jolloin nämä säätelyjärjestelmät - päinvastoin kuin pikaruuan syömisessä - toimivat eri tavalla. Kylläisyyden tunne säätelee ravinnon ottoa, nämä yhdessä aiheuttavat sen, että se kokonaisuus kuitenkin terveellinen eikä ainakaan aiheuta ylipainoa, miettii Olli Arjamaa syitä ranskalaiseen paradoksiin.
Ihminen kehittyy edelleen – mutta hitaasti

Ihmisen lajikehitys on todella hidasta, sen sijaan ravintotottumukset ovat muuttuneet hyvinkin nopeasti. Hiilihydraatteja alettiin nauttia runsaasti maanviljelyksen yleistyttyä noin 10 000 vuotta sitten, eikä fysiologiamme ole tähänkään muutokseen vielä täysin sopeutunut.

Länsimainen ruokavaliomme on nyt erilaista kuin se oli vielä ennen sotia. Puolessa vuosisadassa ravinto on maapallolla yhdenmukaistunut. Amerikkalaista hampurilaista voi syödä lähes joka maailman kolkassa kenties Pohjois-Koreaa lukuun ottamatta. Ihmisen aineenvaihdunta ei pysy ravinnon nopean muutoksen mukana.

-Kiinassa on alkanut maailman suurin ravintotutkimus, koska he haluavat välttämättä länsimaisen elintason. Myös ravintotekijät ovat muuttuneet länsimaiseen suuntaan. Siellä nyt jo lihavuus on siirtynyt nuorempiin ikäluokkiin ja samaten aikuisiän diabetes on yleistymässä kovaa vauhtia. Tulevaisuus sitten näyttää todella, että mikä on sen dieetin vaikutus suuren väestön sairastuvuuslukuihin, pohtii Olli Arjamaa.
Eskimot syövät rasvaa

Sen sijaan eskimot pärjäävät perinteisellä ruokavaliollaan, vaikka meidän ravitsemussuositustemme mukaan he syövät todella epäterveellisesti. Ravinto on tullut pääasiassa metsästyksestä ja kalastuksesta. Lisäksi on kerätty jonkin verran merileviä, marjoja ja juuria. Käytännössä dieetti sisältää lähes yksinomaan lihaa ja rasvaa. Päivittäisestä energiasta 75 % on tullut rasvoista. Runsassuolaisesta ruokavaliosta kasviksia ei juuri löydy.

-Tosiasia on, että eskimoilla kuitenkin sydän- ja verisuonisairaudet puuttuvat lähes kokonaan ja samoin syöpätaudit. Mutta sitten, kun he muuttavat esimerkiksi Grönlannista Tanskaan länsimaisen dieetin piiriin, niin he sairastuvat aivan samalla tavalla kuin tanskalaisetkin, huomauttaa Arjamaa.

Näyttääkin siltä, että tiettyjen populaatioiden sukupolvesta toiseen perinteisenä säilynyt ruokavalio - yhdessä kulttuuristen tekijöiden kanssa - tukee sen jäsenten geeniperimää. Väestö voi hyvin.

-He ovat sopeutuneet ja kulttuuri tukee sitä heidän geeniperimäänsä. Se, miten he syövät, on kaikki hyvin traditionaalista päinvastoin kuin meillä länsimaissa. Meillähän ovat kaikki kulttuuriset tekijät sekoittuneet ja murtuneet. Kuinka paljon me sitten olemme irtaantuneet siitä meidän alkukantaisesta tavastamme elää ja syödä, pohtii Olli Arjamaa.
Jokaiselle oma ravintoympyrä

-Eskimoiden ravintoympyrä ei todellakaan vastaa suomalaisia suosituksia ja siellä ollaan silti pärjätty ihan hyvin. Näin on, ravintoympyrät ovat eri alueilla erilaisia ja niiden tuleekin olla. Se, mihin me olemmekin täällä vauraissa länsimaissa menossa, ovat yksilölliset ravintoympyrät. Epäilen, että jossain vaiheessa tulee palveluita, että saa testauttaa geeninsä ja sinulle annetaan henkilökohtainen ravintoympyrä, jolla ei välttämättä ole suurta yhtymäkohtaa tähän valtakunnalliseen. Vaikkapa kouluterveydenhuollon yhteydessä sanotaan, että okei, saat sitten syödä voita rauhassa koko ikäsi, että älä välitä ravintoympyrästä, naurahtaa Timo Vuorisalo.

Käsite kansanterveys onkin muuttumassa ongelmalliseksi, koska ei ole kansaa, on vain geneettiseltä taustaltaan erilaisia ihmisiä. Jo itä- ja länsisuomalaiset ovat geeniperimältään erilaisia.

- Uskon, että ennen pitkään maapallolle tulee epätasa-arvo, että rikkaissa teollisuusmaissa ihmiset pystyvät suunnittelemaan omiin geeneihinsä perustuvia yksilöllisiä ravintoympyröitä. Sen sijaan kehitysmaissa, joissa ei ole varaa tällaiseen, käytetään pitkään kansanterveydellistä ravintoympyräajattelua, mikä on ihan hyvä niissä olosuhteissa tietenkin, pohtii Timo Vuorisalo.
Lajimme kehittyy jälkeläisten kautta

Ihminen on lajina todella nuori. Muinaisuuden elämän tutkijat eli paleontologit ovat sitä mieltä, että nisäkäslajin keskimääräinen ikä on noin kaksi miljoonaa vuotta, kun taas meidän lajimme on noin 200 000 vuotta vanha. Olemme siis vasta oman lajimme biologisen iän alkutaipaleella.

-Jos ajattelemme evoluutiota, jossa ihmispopulaation geenit muuttuvat sukupolvesta toiseen, niin tavallaan ainoastaan sillä on väliä, mitä me syömme siihen mennessä kun saamme jälkeläiset. Sen jälkeen, sanotaan 40 ikävuodesta eteenpäin, ennen vanhaan kuoltiin eikä ollut paljon mitään väliä sillä, oliko diabetestaipumuksia vanhalla iällä. Siihen ikään on hyvin harva päässyt, Vuorisalo pohtii.

-Evoluutiossa on aina kyseessä hyvin biologisista faktoista eli evoluutiota ei tapahdu ellei tule jälkeläisiä. Sanotaan, että ihmiset jotka eivät lisäänny, niin heidän ravinnollaan ei ikävä kyllä ole mitään merkitystä evoluutiossa vaan aina tarvitaan se geenien välittyminen seuraavaan sukupolveen, jatkaa Vuorisalo.

Nyt tilanne on toinen, kun sekä elintapojen, että lääketieteen avulla tavoittelemme mahdollisimman pitkää ikää ja tervettä vanhuutta. Siksi meitä kiinnostaa se, mitä nauttimamme ruoka meille tekee.

-Olemme vasta ihan alkutaipaleella siinä, että ollaan kiinnostuttu tutkimaan, mikä on terveellinen dieetti. Olemme tähän saakka ajatelleet sitä puutostautien näkökulmasta, täytyy korvata kaikki mikä meiltä mahdollisesti puuttuu, Arjamaa painottaa.
Sopeutuvatko geenimme pikaruokaan?

-Me voimme teoriassa ajatella, että joskus 10 000 vuoden päästä meillä olisi tällainen sipseihin perustuva ihmistyyppi, joka siitä huolimatta ei liho ihan hirveästi, vaan vetelee sipsejä ja ketsuppia ja pärjää hyvin. Mutta kaikki tämä edellyttää sitä, että jollain tavalla tapahtuu sellaista valikoitumista, että ne ihmiset jotka geneettisesti kestävät hyvin tällaista ravintoa, tuottavat enemmän jälkeläisiä, jolloin nämä geenit yleistyvät populaatiossa, Timo Vuorisalo päättää pohdinnan.

Asiantuntijat:
TIMO VUORISALO, ympäristötieteen yliopistonlehtori, biologian laitos, Turun yliopisto
OLLI ARJAMAA, dosentti, Evoluutiogenetiikan ja fysiologian huippuyksikkö, Turun yliopisto

Toimittaja: LEA FROLOFF

#12 Vieras

Vieras
  • Guests

Lähetetty 06 helmikuu 2011 - 23:51

Heidän dieetissään on 30 % proteiineja, 35 % hiilihydraatteja ja 35 % rasvaa

Aika tarkalleen syön noilla suhteilla.

#13 Pohjoisvirta

Pohjoisvirta
  • Members
  • 6 Viestit

Lähetetty 06 maaliskuu 2011 - 01:05

http://abcnews.go.co... ... siteplayer

A look inside the world of paleo diets and caveman work-outs.
03/01/2011


Alussa Art De Vanyn juttuja, lopussa enemmän toiminnallisesta treenailusta..

#14 Mikko Lahtinen

Mikko Lahtinen

    Administrator

  • Administrators
  • 1 815 Viestit

Lähetetty 02 syyskuu 2011 - 13:06

Don Matesz pohtii uusimmassaan ruoan kypsentämisen merkitystä. Hän käyttää apunaan Richard Wranghamin samannimistä kirjaa.

By the way, Wrangham notes:

"Starchy foods make up more than half of the diets of tropical hunter-gatherers today and may well have been eaten in similar quantity by our human and pre-human ancestors in the African savannas."


Tällainen mielikuva tietyistä metsästäjä-keräilijöistä pääsi itsellekin syntymään, kun jokin aika sitten katselin Tribe-sarjan kolme tuotantokautta. Jos olettaa tilanteen muistuttavan kaikkien heimojen osalta tämän ketjun "paleo-ruokakolmiota", niin erilaisten tärkkelyskasvien runsas käyttö saattaa tulla yllätyksenä.

In short, cooking (and other culinary technologies that make food softer and easier to digest) made it possible for humans to pursue increased meat-eating. It freed men from the need to continuously feed on plant foods, giving them time to devote to hunting meat.

Simply put, cooked food delivers more energy and nutrition in a smaller, more easily digested package than raw food. Wrangham argues that since Homo erectus had a larger brain and a much smaller face, mouth and teeth than Homo habilis, probably some tribe of Homo habilis first controlled fire and used it for cooking. The resulting increase in energy and nutrient availability led to rapid selection for smaller guts and larger brains and bodies. By providing protection from nocturnal predators, control of fire also enabled human ancestors to give up tree-dwelling. It also supported the sexual division of labor (hunting and gathering/cooking) present in human cultures.


Ilmeisesti Donkin on kallistumassa sille kannalle, että ruoan kypsentämisen merkitys on ollut merkittävämpää ihmisen evoluution kannalta kuin lihan syöminen.

Wrangham's Catching Fire will provide plenty of food for thought for anyone interested in ancestral nutrition.


Siltä vaikuttaa, joten kirja meni viimeinkin tilaukseen. Eri asia on, milloin sen ehtii lukea, koska kirjakasat vain kasvavat...

#15 Neonomide

Neonomide

    Super Moderator

  • Members
  • 513 Viestit

Lähetetty 21 syyskuu 2011 - 16:12

Vanhentunutta tietoa.

Nykytiedon mukaan kivikaudella syötiin viljoja.


Ei ole kunnon näyttöä mm. Cordainin mukaan, että juuri gluteeniviljoja olisi käytetty laajalti ennen mm. Sahelin alueen viljelykokeiluja. Heinäkasvien siemeniä on kyllä sovellettu sekalaisesti aina huhmarin kehittelystä lähtien, mutta näiden panos kokonaisruokavalioon lienee ollut kauan useimmilla alueilla marginaaliluokkaa. Yksittäiset esimerkit eivät kerro paljoakaan.


Siemenlähtöisellä ruokavaliolla on se hankala puoli, että työnjaon pitäisi olla melko eriytynyttä niiden käsittelyn (jauhamisen) työläyden vuoksi. Tämä ei ole ongelma kovahampaisille ja/tai tehokkaat fytaasientsyymit (rotilla jopa 30 kertaa ihmistä tehokkaammat) omaaville eläimille, kuten tietyille linnuille ja monille jyrsijöille.


Alkuperäisasukkailla siemenkasvien käyttö on usein myös yhdistynyt monimutkaisiin kypsentämis- ja hapantamismenetelmiin, joita on vaikea verrata siihen miten vähällä kaupan hyllyiltä löytyvät viljatuotteemme pääsevät. Lisäksi on havaittu jotiain geeniryhmiä, jotka voivat parantaa viljansietoa yleisesti ottaen.


Lisäksi nykyviljat ovat geneettisesti ja mm. verensokeria nostavilta vaikutuksiltaan erilaisia kuin alkuviljat kuten einkorn. Todennäköisesti ihan ruokien GI vaikuttaa jossain määrin myös niiden nutrigenoomisiin vaikutuksiin. Toisaalta taas esimerkiksi kotoruis ja geenimanipuloitu jenkkivehnä ovat hyvin erilaisia gluteenikasveja - jo gluteenin määrästä lähtien.

Viimeksi muokannut Blueteam, 28 heinäkuu 2012 - 23:29 .


#16 kalervopeltola14

kalervopeltola14
  • Members
  • 4 Viestit

Lähetetty 26 syyskuu 2011 - 11:59

tosta "luolamiesdietistä" on ollut aika paljon juttua erilaisissa elämänmuutosohjelmissa, suosittelevat paljon.. kyllä mä itekin meen sen mukaan että liha on dominoiva osa mun lautasella :) hiiilareita kyllä syön ja mun mielestä kannattaakin syödä (ei siis mitään karppausta) mutta aina täysjyvän, rukiin ja muussa "terveellisessä" muodossa

#17 Mikko Lahtinen

Mikko Lahtinen

    Administrator

  • Administrators
  • 1 815 Viestit

Lähetetty 26 syyskuu 2011 - 14:46

hiiilareita kyllä syön ja mun mielestä kannattaakin syödä (ei siis mitään karppausta) mutta aina täysjyvän, rukiin ja muussa "terveellisessä" muodossa


Paleohan ei ole sama asia kuin VHH, joten siinä mielessä tuo kohtalainen hiilihydraattien syöminen on yhteensopivaa. Eri asia on, miten hyvin viljat sopivat siihen kuvaan. Täysjyvätkään eivät ymmärtääkseni saa hirveästi kannatusta, tai varsinkaan se, että ne olisivat erityisen terveellisiä hiilihydraatteja.

#18 Neonomide

Neonomide

    Super Moderator

  • Members
  • 513 Viestit

Lähetetty 01 marraskuu 2011 - 01:32

Minua huvittaa suuresti nämä uudemmat "tutkimukset" viljojen käytöstä ennen neoliittista vallankumousta. Enimmäkseen niissä käytettiin pienehköjä määriä mm. heinien siemeniä (oheisessa paperissa yhdeksästä jauhetusta kasvilajista vain YKSI oli siementä, loput juuria ja mukuloita. Mukuloiden käyttö tärkeänäkin tärkkelyslähteenä ei ole mikään uutinen - näiden käytöstä on olemassa ihan vakavasti otettuja evoluutioteorioitakin ihmisen kehittymisessä (mm. Wrangham: Catching Fire (2011 ). Noiden jauhamisella huhmarin kanssa ei ole mitään tekemistä nykyruokavalion kanssa, joka perustuu viljatuotteille lähes kaikkialla maailmassa. Käytännössä siemeniä lienee käytettty alkuun ihan lääkkeenomaisesti ja muun ruoan pienenä lisänä. Niiden laaja-alainen käyttö sotii optimal foraging-teoriaa vastaan - ennen hortikulturalistisia kulttuurimuutoksia Sahelin alueella joskus 8000+ vuotta sitten.

Muistetaanpas vielä se toistaiseksi täysin kiistämätön "totuus" paleoihmisten bulkkikalorien lähteistä:

This paper presents the published and unpublished stable carbon and nitrogen isotope values for 36 European Upper Paleolithic humans from 20 sites. The isotope data were measured to determine the sources of dietary protein in Upper Paleolithic diets; the evidence indicates that animal, not plant, protein was the dominant protein source for all of the humans measured. Interestingly, the isotope evidence shows that aquatic (marine and freshwater) foods are important in the diets of a number of individuals throughout this period.


http://www.springerl...871q7u63170045/



Tässä taulukko eräästä "paleoviljatutkimuksesta" joka lässähti kuten yllä selostin. Paraatiesimerkki surkeasta tiedeuutisoinnista taas ihan vaihteeksi:

Lähetetty kuva


Tulee mieleen että itse jouduin oikomaan THL:n entisen pääjohtajan juttua Suomen Lääkärilehdessä kivikauden ruokavaliosta (vasta kolmas oikaisukerta tyydytti riittävästi). Ihmeellisiä käsityksiä huhmarilla leikkimisen olennaisesta ravitsemusvaikutuksesta jääkauden jälkeisen Suomen alueella ja väärin viitatuista kivikauden ruokavalion makrosuhteista ei voinut käsittää etenkään Suomen ex-johtavalta terveysauktoriteetilta.

Linus Pauling sen sanoi taas parhaiten:

"When an old and distinguished person speaks to you, listen to him carefully and with respect — but do not believe him. Never put your trust into anything but your own intellect."

- Linus Pauling: Scientist and Peacemaker (2001)

Omaan useita kavereita, jotka ovat kunnolla oikaisseet myös paikallisia yliopistoprofessoreita pahimmissa älyttömyyksissä. Suosittelen kaikille, jotka ovat riittävän varmoja asiastaan. kaikilla on sokeat pisteensä, mutta tiettyjen yksilöiden (mm. akateemiset auktoriteetit) vaikutus toisten mielenmaisemaan muodostuu paljon merkittävämmäksi kuin toisten.

Osa asenteestani liittyy siihenkin, että oma alani on ei vain käsittele vaan perustuu oppialojen väliseen keskusteluun ja tieteenkritiikkiin (joka ei todellakaan jää vain tieteenfilosofiaan). Kovin monella nykyakateemisellakin koulutetulla jää oman alan muotinäkökulmien kriittinen reflektointi vähäiseksi, kun koulutuksessa pyritään vain kopioimaan totunnaista tapaa puhua ja kirjoittaa aiheista. Esimerkkejä on lukemattomia ja itse oppialojen väliset rajat kaikki osaltaan keinotekoisia ja tiedepolitiikan vuoksi aina uudestaan neuvoteltuja ja uusinnettuja.

Monet kivikautiset heimot kuitenkin käyttivät ravinnokseen luonnonviljaa. Mary Enig ja Sally Fallon kiinnittävätkin huomiota valmistustapaan. Itse asiassa kivikautinen teknologia matki juuri lehmän pötsissä tapahtuvaa märehtimisprosessia ja lopputuloskin oli jonkinlaista käynyttä mössöä.

Valmistustavat ovat toki aina tärkeä juttu. Siementen tuntikausien keittäminen ja liottaminen ja hapattaminen eivät ole vain "kehittyneiden" kulttuurien juttuja vaan käytössä kaikkialla maailmassa ja olleet tätä aika kauan. Tämä ei tarkoita sitä, että olisi olemassa kunnon näyttöä että kivikaudella nämä olisivat olleet poikkeuksia lukuunottamatta olennainen kalorien ja hivenaineiden lähde.

Luonnonlääkinnän arvostettu uranuurtaja A. Vogel puolestaan kertoo, että Zulut ja bantut valmistivat maissia ruoaksi maitohappokäymisen avulla

Maissi on kotoisin Keski- ja Etelä-Amerikasta, ei Afrikasta ja tuli Atlantin yli vasta 1500-1600-luvuilla. Ei siis paleota. Afrikkalaisten omat viljat ovat gluteenittomia ja niiden laaja käyttökään ei ole järin vanha keksintö.

Lisäksi afrikkalaiset viljat ovat hauskasti paljon turvallisempia kuin gluteeniviljat, jotka ovat peräisin Hedelmällisen Puolikuun alueelta. Näiden vertailu ei ole mielekästä.

#19 Mikko Lahtinen

Mikko Lahtinen

    Administrator

  • Administrators
  • 1 815 Viestit

Lähetetty 01 marraskuu 2011 - 02:03

Minua huvittaa suuresti nämä uudemmat "tutkimukset" viljojen käytöstä ennen neoliittista vallankumousta. Enimmäkseen niissä käytettiin pienehköjä määriä mm. heinien siemeniä (oheisessa paperissa yhdeksästä jauhetusta kasvilajista vain YKSI oli siementä, loput juuria ja juuria. Mukuloiden käyttö tärkeänäkin tärkkelyslähteenä ei ole mikään uutinen - näiden käytöstä on olemassa ihan vakavasti otettuja evoluutioteorioitakin ihmisen kehittymisessä (mm. Wrangham: Catching Fire (2011 ). Noiden jauhamisella huhmarin kanssa ei ole mitään tekemistä nykyruokavalion kanssa, joka perustuu viljatuotteille lähes kaikkialla maailmassa. Käytännössä siemeniä lienee käytettty alkuun ihan lääkkeenomaisesti ja muun ruoan pienenä lisänä. Niiden laaja-alainen käyttö sotii optimal foraging-teoriaa vastaan - ennen hortikulturalistisia kulttuurimuutoksia Sahelin alueella joskus 8000+ vuotta sitten.


Jep, jonkin verran kehittyneemmilläkin menetelmillä viljeltyjen viljojen kerääminen ja prosessoiminen vaikuttaa kovin vaivalloiselta:

http://www.youtube.com/watch?v=3FXNCNSkdaM

Don muistaakseni on kirjoitellut, että joidenkin heinäkasvien siementen kerääminen olisi tuottanut hyvän tuloksen, kun katsotaan panostettua aikaa, mutta tämä ei liene kovin hyvin yleistettävissä.

Voisi tulla monelle itku, kun joutuisi "käsipelillä" hankkimaan merkittävän osan kaloreistaan heinäkasvien siemeninä luonnosta...

#20 Neonomide

Neonomide

    Super Moderator

  • Members
  • 513 Viestit

Lähetetty 01 marraskuu 2011 - 02:21

Paleohan ei ole sama asia kuin VHH, joten siinä mielessä tuo kohtalainen hiilihydraattien syöminen on yhteensopivaa. Eri asia on, miten hyvin viljat sopivat siihen kuvaan.

Niinpä. Ihan asiatutkijoissakin on porukkaa (Volek, Feinman, Phinney) joiden schtick haiskahtaa pioneerityöstä huolimatta olevan korkearasvaisuuden puffaaminen per se, kun muitakin selitysmalleja tutkituille ilmiöille voisi esittää. Kukaan heistä ei käsittääkseni ole "paleo", ei lähellekään. Moni lakto-paleo tuntuukin hiffaavan enemmän edellä mainittuja herroja etenin maitotuotteiden suhteen kuin varsinaisia paleotutkijoita (Cordain, Eaton, Lindeberg, Jönsson). On ihan mahdollista, että juuri tuossa kysymyksessä molemmat ovat vähän ohi maalin - edelliset korostaessaan maitorasvojen saantia sinällään, jälkimmäiset taas niputtamalla hyvin erilaisesti terveyteen vaikuttavat maitotuotteet samaan ruokien pahisryhmään.

Korkearasvaisuutta hypettäviä varsinaisia paleotutkijoita ei muuten ole oikein olemassakaan. Kliinisesti paleoruokavaliot ovat toki olleet melko vähähiilihydraattisia, mutta VHH:ta selkeämmin kaloreita on korvattu proteiinilla, ei rasvalla. Tulokset ovat toki synnyttäneet tutkimuskysyntää muille makrosuhteille, paleomausten höystettynä. Toistaiseksi tällaista sensitiivisyyttä ei olla (tietääkseni) nähty, mikä on harmillistakin. Cordainin koulukunta ja ruotsalaiset tutkijat ovat toistaiseksi saaneet mellestää keskenään, hyvin samanlaisin paleomääritelmin.

Sitten on toki myös korkeahiilarisempi "paleo" ála Don Matesz, Geoff Bond, Boyd & Eaton ja monet muut ovat esittäneet. Kun on itsestään selvää, että kokonaisuus on vaihdellut huikeasti niin tulisi tutkia myös erilaisia tärkkelykseen painottuvia paleolautasia. Ihan jo ruoan käypyyden ilmeisen yksilöllisyydenkin vuoksi.

Cordainin makrotutkimuksen tulkinnat kaikkein eniten rasvaa sisältäneistä ruokavalioista muuten tukevat selkeästi sitä, että maaelukan määrä on pysynyt aika vakiona mutta lähemmäs napoja siirryttäessä kalan ja vedenelävien suhteellinen osuus on kasvanut selvästi. Maaelukan korostaminen fisujen ohi on taas yksi niistä asioista mikä rassaa näissä karismaattiisissa anglo-amerikkalaisissa, sinällään usein hyvää tarkoittavissa ja fiksuhkoissa paleoblogaajissa.

Aika passeli esimerkki yllättävän "paleosti" toteutetusta kliinisestä espanjalaisesta tutkimuksesta, jossa karppalitiin oliiviöljyllä ja kalalla, punaviinihöysteillä:

This Ketogenic diet was called "Spanish Ketogenic Mediterranean Diet" (SKMD) due

to the incorporation of virgin olive oil as the principal source of fat (≥30 ml/day), moderate red
wine intake (200–400 ml/day), green vegetables and salads as the main source of carbohydrates and
fish as the main source of proteins. It was an unlimited calorie diet.

http://www.ncbi.nlm....5-2891-7-30.pdf


Täysjyvätkään eivät ymmärtääkseni saa hirveästi kannatusta, tai varsinkaan se, että ne olisivat erityisen terveellisiä hiilihydraatteja.

Olisi toki sinällään hyvä, etteivät ihmiset täysin friikahtaisi täysjyvää kohtaan sinällään. On niillä nähtävissä hyviäkin puolia, mm. täysjyväruis näyttää kepittävän vehnän lähes kaikessa. En oikein allekirjoita mm. William Davisin juttuja siitä että millekään gluteeniviljalle ei olisi paikkaa ihmisen ruokavaliossa (terveysnäkökulmasta). Realistisempi tapa on sanoa Robb Wolfin retoriseen henkeen, etteivät ne todennäköisesti ole yleisesti ottaen "optimaalista ravintoa". Tai jotenkin korvaamatonta, kuten mm. Uusitupa antaa jatkuvasti mediassa ymmärtää vedoten epikakkatutkimuksiin. On syytä silti tiedostaa, että on aina ollut ihmisiä joille gluteeniviljojen sieto on merkinnyt joko pärjäämistä, kivuliasta elämää tai jopa tuskallista kuolemaa. Kyse ei ole missään vaiheessa ollut kaikkien kohdalla niinkään "ravinteiden saannin" tai muusta pseudohörhöilystä. Se on ollut kylmää realismia ja kulttuurievoluution lieassa matkaamista.

Buettner selostaa täysjyväviljojen maagisesta merkityksestä jopa Okinawan kalastajien ruokavaliossa, mikä on jo ihan far out höpönlöpöä. Samoin valikoituva data mm. possunsyönnistä on järin outoa touhua. Kaipa National Geographic ei olisi maksanut palkkaa mikäli maaelukka olisi noussut mitenkään Blue Zonessa esiin. :-)

#21 Neonomide

Neonomide

    Super Moderator

  • Members
  • 513 Viestit

Lähetetty 01 marraskuu 2011 - 02:30

tosta "luolamiesdietistä" on ollut aika paljon juttua erilaisissa elämänmuutosohjelmissa, suosittelevat paljon.. kyllä mä itekin meen sen mukaan että liha on dominoiva osa mun lautasella :)

Robb Wolf ja Morgan "Super Size Me" Spurlock ovat muuten pistäneet hynttyyt yhteen reality-sarjassa! :D

Morgan is a good hunter and tough guy (I was impressed) as was Robert, but he was too high strung for his own good. Gene always worked, and Lora never sat down…but from there more group cohesion (collecting firewood without prompting, not asking to have your fish “filleted” and drinking the water available (next week) would have made things way easier. )

http://robbwolf.com/...r-party-part-1/



hiiilareita kyllä syön ja mun mielestä kannattaakin syödä (ei siis mitään karppausta) mutta aina täysjyvän, rukiin ja muussa "terveellisessä" muodossa

Viljojen terveyseduista täysjyvän muodossa on hämmentävän vähän korkeimman tason tieteellistä näyttöä (kontrolloidut interventiot). Viljakuidun lisäämisestä sinällään saattaa olla jopa haittaa terveydelle. Jos tämä ei häiritse, niin eikun leipää huiviin vaan. :)

#22 Richard

Richard
  • Authors
  • 1 745 Viestit

Lähetetty 01 marraskuu 2011 - 12:18

Koko, Kivikauden ruokavalio, heijastelee lähinnä kirjailijoiden/koirjoittajien omia käsityksiä siitä mitä kivikaudella syötiin. Länsimaiset ovat kasvatettuja liha-ja maitotuotteisiin. Jollakin aasialaistutkijalla saattaisi olla hyvin erilainen käsitys kivikauden ravinnosta.

Jos haluaa oikean tutkijan mietteitä kuulla siitä dietistä joka ihmiselle on biologisesti sopivin kannattaa katsoa seuraava pätkä jos ei jaksa koko videota katso niin kannattaa katsoa viimeinen minuutti pari.


Forks Over Knives and Healthy Longevity: A Missed Opportunity for the Cholesterol Skeptics
http://healthylongev...-longevity.html

#23 Richard

Richard
  • Authors
  • 1 745 Viestit

Lähetetty 01 marraskuu 2011 - 12:29

Viljojen terveyseduista täysjyvän muodossa on hämmentävän vähän korkeimman tason tieteellistä näyttöä (kontrolloidut interventiot). Viljakuidun lisäämisestä sinällään saattaa olla jopa haittaa terveydelle. Jos tämä ei häiritse, niin eikun leipää huiviin vaan. :)


Nyt unohdat sen faktan että niissä kolmessa tapauksessa jossa tutkija on sydäntaudin parantanut ilman leikkausta (Pritikin, Ornish, Esselstyn) kaikissa syötetty potilaalle runsas-viljaista, vähärasvaista diettiä. Sama koskee eturauhasyövän hoitoa, joka kontrolloidussa inverventiossa kyettiin nujertamaan pelkällä ravinnolla ja liikunnalla ilman leikkausta. Taas oli viljat kyseessä.

Kaikki runsaasti viljoja syövät kansat (Keski-Afrikka, Aasia) ovat erinomaisessa kunnossa, ilman mitään länsimaisia syöpiä, reumoja alzheimeria, sydäntauteja dementiaaa, jne. Viljoa syövien abo-pueblojen luut huomattavasti paremmassa kunnossa kuin paleo-diettiä vetävien abojen luut Amerikan mantereella, tästä tutkimuksesta et ole maininnut mitään. Postasin lähdettä tonne "eläintuotteet ja sairaudet"-threadiin.

Judge by the results, not the (phony) theory.
Forks Over Knives and Healthy Longevity: A Missed Opportunity for the Cholesterol Skeptics
http://healthylongev...-longevity.html

#24 C.G.B. Spender

C.G.B. Spender
  • Members
  • 90 Viestit

Lähetetty 01 marraskuu 2011 - 12:44

Mitä rasvoja paleodieetissä yleisesti ottaen käytetään? Suurin osa rasvoista itsellä tulee tod näk oliiviöljystä, jota lorottelen melko huolettomasti. Lisäksi käytän voita ja joskus harvemmin esim. hanhen tai ankan rasvaa. Uskon, että monipuolisuus on kaiken a ja o ja siksi olen miettinyt mitä rasvoja kannattaisi ottaa lisäksi. Suosituksia?

#25 Richard

Richard
  • Authors
  • 1 745 Viestit

Lähetetty 01 marraskuu 2011 - 13:11

Paleo-ajan ihmisillä ei tietenkään ollut käytössä mitään ei-whole-foodeja. Keski-Afrikassa, ja ruraali Aasiassa käytetään tänä päivänäkin hyvin vähän öljyjä, ei juuri ollenkaan. Oliiviöljy kuten kaikki öljyt ravinnollisesti täysin ala-arvoista, isolaatiossa tulevaa 100% rasvaa. Ilman mitään mineraaleja tai kuituja. Kaikissa hedelmissä ja kasviksissa, pähkinöistä ja lihasta puhumattakaan on rasvaa. Se riittää. En suosittele kenellekään mitään man-made prosessoitua paskaa, kuten oliivi-öljyä tai voita.


Forks Over Knives and Healthy Longevity: A Missed Opportunity for the Cholesterol Skeptics
http://healthylongev...-longevity.html




0 käyttäjää lukee aihetta

0 jäsentä, 0 vierasta, 0 anonyymiä käyttäjää