Hyppää sisältöön



Tervetuloa Puhdasruoka.fi -sivustolle! Täällä voit keskustella kaikenlaisista asioista liittyen ravintoon, terveyteen ja hyvinvointiin, tai sitten voit halutessasi puhua muistakin aiheista. :) Rekisteröitymällä pääset käyttämään kaikkia sivuston toimintoja. Rekisteröityminen on todella helppoa ja nopeaa. Voit myös rekisteröityä vielä helpommin Facebook- tai Twitter-tilisi kautta klikkaamalla sivun oikeassa yläreunassa olevia kuvakkeita.

Kuva

Erilaiset tutkimustyypit ravitsemustieteessä

tutkimustyypit ravitsemustiede tutkimus tiede epidemiologia

  • Kirjaudu vastataksesi
4 vastausta aiheeseen

#1 Puuha-Pete

Puuha-Pete
  • Members
  • 313 Viestit

Lähetetty 28 joulukuu 2011 - 23:10

Löytyykö netistä kunnollinen yhteenveto erilaisista ravitsemustieteellisen tutkimuksen tyypeistä: kliininen kaksoissokkotutkimus, epidemiologinen tutkimus, jne.? Eli tutkimustyyppien menetelmät lyhyesti kuvattuna, niiden hyvät ja huonot puolet, yms. Ja mielellään myös vastaavat englanninkieliset termit.

Jos ei löydy, niin joku noheva tutkijanalku voisi tänne kirjoitella. Tuollaiselle varmasti olisi käyttöä. Itselläni ainakin on välillä vähän epäselvää mitkä suomenkieliset ja englanninkieliset termit vastaavat toisiaan.

#2 Turbokameli

Turbokameli
  • Members
  • 303 Viestit

Lähetetty 28 joulukuu 2011 - 23:26

Löytyykö netistä kunnollinen yhteenveto erilaisista ravitsemustieteellisen tutkimuksen tyypeistä: kliininen kaksoissokkotutkimus, epidemiologinen tutkimus, jne.? Eli tutkimustyyppien menetelmät lyhyesti kuvattuna, niiden hyvät ja huonot puolet, yms. Ja mielellään myös vastaavat englanninkieliset termit.

Jos ei löydy, niin joku noheva tutkijanalku voisi tänne kirjoitella. Tuollaiselle varmasti olisi käyttöä. Itselläni ainakin on välillä vähän epäselvää mitkä suomenkieliset ja englanninkieliset termit vastaavat toisiaan.


Reijo Laatikainen on käsitellyt tutkimusten tulkintaa jonkin verran tässä blogikirjoituksessaan:

http://www.pronutrit...en-tutkimuksia/



Satunnaistettujen ja kontrolloitujen tutkimusten (engl. randomized controlled trial, RCT) etuna pidetään sitä, että niilllä voidaan selvittää kausaalisia eli syy-seuraussuhteita melko luotettavasti. Niiden heikkoutena on kuitenkin se, että ne ovat yleensä lyhyempiä kuin prospektiiviset kohorttitutkimukset (ks. alla), minkä vuoksi satunnaistetuissa ja kontrolloiduissa tutkimuksissa joudutaan usein tukeutumaan biologisiin merkkiarvoihin (esim. kolesteroliarvo tai CRP), mitä on syytä pitää heikkoutena, koska muutos jossain merkkiarvossa ei merkitse aina sitä, että sairastumisriski oikeasti muuttuisi vastaavasti.

Prospektiiviset kohorttitutkimukset (prospective cohort study) ovat eteenpäin suuntautuvia, yleensä vuosia kestäviä pitkittäisiä väestöseurantatutkimuksia. Niissä voidaan hyvin selvittää eri ruokavalioiden ja ravitsemustekijöiden yhteyttä suoraan ns. päätetapahtumiin, kuten vakaviin sairauskohtauksiin (esim. sydänkohtauksiin) ja kuolemiin (ei tarvitse siis tukeutua em. biologisiin markkereihin). Havaitut yhteydet ovat kuitenkin tilastollisia ja heikkoutena on se, että tuloksia saattavat sekoittaa ns. sekoittavat tekijät, joiden vaikutusta pyritään kuitenkin sulkemaan pois vakioimalla tutkimusten tuloksia. Hyvin tehdyt prospektiiviset kohorttitutkimukset ovat kuitenkin yleensä aika luotettavia.

Tapaus-kontrollitutkimukset (case control study) ovat hieman epäluotettavampi tutkimustyyppi, mutta ne soveltuvat hyvin esimerkiksi harvinaisten sairauksien potentiaalisten syiden metsästämiseen.

Tässä jotain näin alkuun. :)
  • Blueteam ja Puuha-Pete pitää tästä

#3 Blueteam

Blueteam

    Administrator

  • Administrators
  • 3 474 Viestit

Lähetetty 28 joulukuu 2011 - 23:33

http://en.wikipedia....ki/Study_design

Tuoltahan noita näyttäisi löytyvän. Voisi noita ehkä jossain vaiheessa suomennellakin tänne foorumille...
Health is a crown worn by the healthy people on their heads.

#4 Neonomide

Neonomide

    Super Moderator

  • Members
  • 513 Viestit

Lähetetty 29 joulukuu 2011 - 15:31

Uutisissa törmää myös mitä erilaisimpiin koeputki- ja rottatutkimuksiin, jotka uutisoidaan kissankokoisin kirjaimin aina Tiede-lehteä myöten.

Prospektiivisissa kohorttitutkimuksissa (prospective cohort study) ovat eteenpäin suuntautuvia, yleensä vuosia kestäviä pitkittäisiä väestöseurantatutkimuksia. Niissä voidaan hyvin selvittää eri ruokavalioiden ja ravitsemustekijöiden yhteyttä suoraan ns. päätetapahtumiin, kuten vakaviin sairauskohtauksiin (esim. sydänkohtauksiin) ja kuolemiin (ei tarvitse siis tukeutua em. biologisiin markkereihin). Havaitut yhteydet ovat kuitenkin tilastollisia ja heikkoutena on se, että tuloksia saattavat sekoittaa ns. sekoittavat tekijät, joiden vaikutusta pyritään kuitenkin sulkemaan pois vakioimalla tutkimusten tuloksia. Hyvin tehdyt prospektiiviset kohorttitutkimukset ovat kuitenkin yleensä aika luotettavia.

Minusta ongelmaksi on muodostunut se, että esimerkiksi ravitsemussuosituksissa suuri osa "suosituksista" perustuu juuri noihin, kun isojen RCT:iden suhteen on pistetty hansakat naulaan mm. hinnan ja yhdentekevien tulosten vuoksi. Tämä on myös yksi syy, miksi ravitsemustieteessä on syntynyt niin paljon kiistaa ja vatkaamista - ei olla kyetty tai edes järjestetty tutkimuksia, joiden perusteella voitaisiin once-and-for-all sanoa, mitkä ruoat on tooosi pahoja ja mitkä tooosi hyviä.

Esimerkkinä käytännössä identtiset ravintosuositukset sairaille ja terveille, mikä tuoksuu runsaasti ennaltaehkäisyn ja hoidon olettamiselta samoista syistä seuraavaksi. Myös ihmisten yksiöllisyydellä heitetään tällaisella yksinkertaistamisella vesilintua, samoin populaatioeroille, sukupuolille jne.

Erilaisten epidemiologisten tutkimusten laatu vaihtelee hyvin paljon ja osa tutkijoista ei pidä niitä juuri ollenkaan luotettavina. Toiset taas (kuten alan viitatuin tutkija Walter Willett) ovat onnistuneet luomaan koko uransa pohjaamalla juuri niihin. Kiinnostavaa on että Suomestakin löytyy THL:n porukkaa, jotka eivät sattuneesta syystä luota mm. Harvardin omiin sooloilusuosituksiin.
  • Puuha-Pete tykkää tästä

#5 Blueteam

Blueteam

    Administrator

  • Administrators
  • 3 474 Viestit

Lähetetty 22 marraskuu 2014 - 17:51


Health is a crown worn by the healthy people on their heads.





myös merkitty yhdellä tai useammalla näistä avainsanoista: tutkimustyypit, ravitsemustiede, tutkimus, tiede, epidemiologia

0 käyttäjää lukee aihetta

0 jäsentä, 0 vierasta, 0 anonyymiä käyttäjää