Hyppää sisältöön


Tervetuloa Puhdasruoka.fi -sivustolle! Täällä voit keskustella kaikenlaisista asioista liittyen ravintoon, terveyteen ja hyvinvointiin, tai sitten voit halutessasi puhua muistakin aiheista. :) Rekisteröitymällä pääset käyttämään kaikkia sivuston toimintoja. Rekisteröityminen on todella helppoa ja nopeaa. Voit myös rekisteröityä vielä helpommin Facebook- tai Twitter-tilisi kautta klikkaamalla sivun oikeassa yläreunassa olevia kuvakkeita.

Kuva

Hampunsiemen


  • Kirjaudu vastataksesi
22 vastausta aiheeseen

#1 Mikko Lahtinen

Mikko Lahtinen

    Administrator

  • Administrators
  • 1 815 Viestit

Lähetetty 29 elokuu 2011 - 16:52

Hampunsiemen on omalla kohdalla yleisimmin käytössä oleva superruoka. Toisella palstalla on tullut valitettua epävarmuudesta liittyen ravintosisältöön. Erityisesti E-vitamiinipitoisuus on tällä hetkellä kiinnostuksen kohteena. Lähteestä riippuen se vaihtelee keskinkertaisesta loistavaan. Varsinkin Finola-lajike sisältäisi väitteiden mukaan jopa 90 milligrammaa E-vitamiinia sataa grammaa kohti (kyseessä kuoritut siemenet). Edelleen epäilen tätä, koska esimerkiksi Finelin listaa tarkastelemalla tämä tarkoittaisi sitä, että Finola-hamppu menisi kirkkaasti listan kärkeen parhaana E-vitamiinilähteenä.

Tuossa joitakin omia poimintoja ja kommentteja eräästä hampun ravintokäyttöön liittyvästä artikkelista:

Eaten raw, or after long-term storage, this common seed was certainly used by prehistoric humans (Weiss et al., 2004), and probably earlier hominids as well (McPartland & Geoffrey, 2004).


Hempseed has been documented as a source of food throughout recorded history – raw, cooked or roasted, and hempseed oil has been used as a food/medicine in China for at least 3000 years (de Padua et al., 1999). The seed, both crushed and whole, remains an important grain in traditional Asiatic foods and medicines.


Ravintokäyttöä on ilmeisesti harjoitettu ihmisen toimesta jo kohtalaisen kauan. Tämänkin valossa ihmetyttää, että viljely ei vieläkään ole kohonnut kovin suosituksi, vaan tällä hetkellä hehtaareissa mitattuna se on varsin vähäistä puuhastelua.

The natural dark color of hempseed oil is from chlorophyll within the mature seed, which can hasten auto-oxidation of oil that is exposed to light.


Tämä kannattanee huomioida hamppuöljyä säilytettäessä.

Compared to other varieties of hemp, Finola is relatively short (ca. 1.5 m at maturity), frost tolerant at all stages of growth (down to -5 ?C), drought tolerant and early maturing (typically within 115 days). The short stature of Finola allows for harvest with modern agricultural machines, like other grains.


Finola produces more seed than any other hemp variety to date, and does not require herbicides or pesticides. Independent agricultural trials have measured yields to be over 2000 kg of seed per hectare under good agronomic conditions.


Melko ihanteelliselta viljeltävältä vaikuttava lajike olisi kyseessä. Tosin muiden lukemieni juttujen perusteella käytännössä sato taitaa jäädä keskimäärin tuhanteen kiloon hehtaarilta tai sen alapuolellekin. No, hampunviljely on vielä sen verran pienimuotoista ja ehkä muutenkin vasta alkuvaiheessa, joten varmaan sadot tuosta jatkossa paranevat. Tuo pakkaskestävyys on hyvä juttu, koska olematon kylmyyden sietäminen tuo suuren riskin esimerkiksi tattarin kasvattamiseen. Tukikelpoisuuden palauttaminen varmaan vaikuttanee positiivisesti hampunviljelyn suosioon tulevaisuudessa.

The protein content and amino acid profile of Finola is not significantly different from other varieties of hemp, but the fatty acid profile has considerably moreGLAandSDAthan other varieties (Callaway et al., 1997a; Kriese et al., 2004).


Albumin, a globular protein, and edestin, a legumin, are the two main proteins in hempseed and both are rich in the amino acids that are essential to human health (Table 3). A direct comparison of protein amino acid profiles from egg white, hempseed and soy bean shows that hempseed protein is comparable to these other high quality proteins (Figure 1).


Toisaallakin on tullut kehuttua hamppuproteiinia. Lukemani perusteella se on aivan kärkijoukossa, jos vertaillaan erilaisia kasviproteiineja. Soija taas aiheuttaa ilmeisesti suuremmalle osalle ongelmia kuin hamppu. Lisäksi jos haluaa suosia lähiruokaa, niin valinnan ei pitäisi olla kovin vaikea.

The individual tocopherols in hempseed (cv Finola), presented as vitamin E in Table 4, are alpha-tocopherol (5 mg/100 g) and gamma-tocopherol (85 mg/100 g), for a total of 90 mg/100 g of vitamin E. These levels are considerably higher than those reported for any other varieties of hemp (Kriese et al., 2004).


Tämä E-vitamiinin suuri pitoisuus edelleen epäilyttää. Vaihtelua tosiaan löytyy 3-90 milligramman väliltä lähteestä riippuen. Vaikuttaa melko erikoiselta, että lajikkeista löytyisi 30-kertaisia eroja E-vitamiinin suhteen. Lähetin kyselyä tähän liittyen Finolan edustajalle.

More recent considerations suggest an optimal n6/n3 balance to be somewhere between 2:1 and 3:1 (Simopoulos et al., 2000), which reflects the ratio found in the traditional Japanese and Mediterranean diets, where the incidence of coronary heart disease has been historically low. The n6/n3 ratio in most commercial hempseed oils is typically near 2.5:1 (Table 2; Callaway et al., 1997a; Kriese et al., 2004).

An excess of dietary alpha-linolenic acid (omega-3), for example, can disturb the metabolic balance by leaving a net deficit of omega-6 metabolites. The presence of bothGLAandSDAin hempseed oil, typically at a favorable n6/n3 ratio of 2:1 (Table 2) allows this enzymatic step with delta-6-desaturase to be efficiently bypassed (Okuyama et al., 1997). The same rationale has been applied to rapeseed oil (Brassica napus), which has a n6/n3 ratio of about 2:1.


Hempseed as a nutritional resource: An overview

Tämän mukaan omega-suhde olisi ihanteellinen hampunsiemenessä, mutta tuota väitettä voinee epäillä. Olen ymmärtänyt, että jos verrataan alfalinoleenihappoa ja linolihappoa, niin "ihanteellinen" omega-suhde saattaakin olla 1:1. Tästä huolimatta hampunsiemenessä tämä on huomattavasti parempi kuin monessa muussa siemenessä, ja jos hampunsiemeniä ei kauheasti syö päivittäin, niin tästä ei mielestäni pitäisi suurempaa ongelmaa aiheutua. Jos tuolla suhteella lopulta on edes suurempaa merkitystä.

Itse olen huomannut selvää paranemista ihon kunnossa sen jälkeen, kun lisäsin hampunsiemenet lähes päivittäiseen käyttöön. Tämä tosin voi jossakin määrin johtua muistakin elämäntapamuutoksista, mutta ei tuo huomio ainakaan ole ristiriidassa, jos tarkastellaan tuossa tekstissä mainittuja tuloksia liittyen tähän asiaan. Muita merkittäviä terveysvaikutuksia en oikein osaa yhdistää hampunsiemeneen omalla kohdalla. Tosin en pidäkään sitä minään ihmeruokana, vaan lähinnä ravinnerikkaana elintarvikkeena, jolla on huomattavasti vähemmän kyseenalaisia ominaisuuksia kuin monilla muilla siemenillä.

Ääh, kaikki ei mahdu samaan viestiin, joten jatketaan hetken kuluttua...
  • Blueteam tykkää tästä

#2 Mikko Lahtinen

Mikko Lahtinen

    Administrator

  • Administrators
  • 1 815 Viestit

Lähetetty 29 elokuu 2011 - 16:55

...Jatkuu:

Kirjoitin toiselle palstalle viestin liittyen hamppuun, ja se sopinee hyvin tähän avaukseenkin. Kyseessä on tiivistelmä elokuun Kantri-lehdessä olleesta useamman sivun jutusta. Alkuun on lainattu perustietoja käsittelevä osa suoraan.

Cannabis sativa pelloillamme

Hamppua on viljelty vuosisatojen ja -tuhansienkin aikana muun muassa köysimateriaaliksi. Hampun viljely kiellettiin kokonaan 60-luvulla kieltolakien jälkimainingeissa.

Kuituhampun viljelyn Suomessa elvyttivät James Callaway ja puolisonsa Anita Hemmilä 1990-luvun puolivälissä. Viljelyä vauhditti vuosikymmenen loppupuolen EU-tukipolitiikka. Viljelyala on sittemmin pienentynyt jalostajien puuttuessa. Öljyhampun viljelyä on enemmän, vaikka se vuosina 2007–2010 olikin pois EU-tuettavien kasvien listalta.

EU määrittää sallitut hamppulajikkeet. Sallittuja öljyhamppulajikkeita on vain yksi, Finola. Kuituhamppulajikkeita on enemmän.

Kasvustojen THC-pitoisuuksia eli narkoottista pitoisuutta mitataan vuosittain satunnaisotannalla. Sallittujen hamppulajikkeiden harrasteviljelijät ilmoittavat pelloistaan poliisille väärinkäsitysten välttämiseksi.

Kuituhamppu kylvetään keväällä, ja se korjataan vasta seuraavana keväänä. Kuituhamppu ei tee siementä, vaan Suomen oloissa kasvattaa vain vartta ja lehtiä. Talvehtiminen muokkaa kotimaisesta hamppukuidusta omanlaistaan. Keväällä varret niitetään ja lehdet varisevat viherlannoitteeksi peltoon.

Kuituhampun kuitu erotetaan varresta ja jalostetaan edelleen. Päistäre hyötykäytetään esimerkiksi kuivikkeeksi.

Öljyhamppu kylvetään keväällä ja korjataan syksyllä. Siemenet käytetään elintarvikkeeksi sellaisenaan tai niistä kylmäpuristetaan öljyä. Öljyhampussa on hyvä rasva-aminohappokoostumus ja se on erinomainen proteiininlähde.

Hamppu sopii hyvin pohjoisiin oloihin ja erityisesti vuoroviljelyyn, sillä se möyhentää maata hyvin. Hampunviljely on ekologista, koska sillä ei ole luontaisia tuholaisia, joten kasvimyrkkyjä ei tarvita. Öljyhampun uhkana voi tosin olla sadon kypsyessä linnut, jotka napsivat siemenet parempiin nokkiin.

Suomessa viljeltiin vuonna 2011 kuituhamppua reilut 42 hehtaaria ja öljyhamppua runsas 63 hehtaaria. (Lähde: Maa- ja metsätalousministeriön tietopalvelukeskus)


Finola menetti tukikelpoisuutensa 2000-luvun puolivälin jälkeen mittausvirheen seurauksena, koska THC-mittaukset tehtiin liian myöhään, ja pitoisuudet olivat tuloksissa sallittua suuremmat. Lajikkeen kehittänyt James Callaway on tyytyväinen EU:n päätökseen palauttaa Finola tukikelpoiseksi, ja odottaakin, että viljelijät sekä tuotekehittäjät innostuisivat kasvista kunnolla. Vielä nykyäänkin hyötyhampunviljelijät usein sekoitetaan huumekasvattajiin sekä kansalaisten että viranomaisten toimesta.

Ravintoarvoiltaan öljyhamppu sopii ihmiselle erinomaisesti. Sitä olisi mahdollista käyttää myös valkuaisrehuna, ja siten korvata tuontisoijaa. Öljyhampusta ravinnoksi käytetään siemenet, kuituhampusta hyödynnetään varren kuituosa. Lisäksi hyötykäytetään kaikki kasvinosat: rehuksi, kuivikemateriaaliksi tai viherlannoitteeksi peltoon.

Hamppu on erittäin ekologinen viljeltävä, kun verrataan muihin samankaltaisiin viljelykasveihin. Etelä-Pohjanmaan Pro Agriassa työskentelevä Jari Luokkakallio kertoo, ettei sitä tarvitse käsitellä torjunta-aineilla, eikä viljelyyn käytetä kasteluvettä. Pellavan ja puuvillan kanssa kilpaileva kuituhamppu sopii hyvin Suomeen. Hän näkeekin hampun tulevaisuuden valoisana. Periaatteessa hamppua voitaisiin viljellä tuhansilla tai sadoilla tuhansilla hehtaareilla. Tällä hetkellä kotimainen tuotanto ei pysty öljyhampun osalta vastaamaan kysyntään, vaan sitä tuodaan kohtalaisesti ulkomailta.

Kuituhampun jalostaminen on Suomessa tosin vielä täysin alkutekijöissään, koska alalta löytyy vasta yksi jalostaja, Juha Mäkipelkola. Tällä hetkellä kuituhampusta valmistetaan eristevillaa ja materiaalia huonekaluteollisuuden käyttöön. Suurin osa näistä menee ulkomaille. Kasvista kyllä pystyttäisiin jalostamaan huomattavasti monipuolisemminkin tuotteita. Esimerkiksi vaate- ja paperiteollisuus pystyvät hyvin hyödyntämään kuituhampun ominaisuuksia. Vaikka Euroopassa on vasta noin kymmenen kuituhamppuun erikoistunutta jalostuslaitosta, niin silti on vaikea löytää rahoitusta kasvuun vaadituille investoinneille. Tällä hetkellä Mäkipelkolan tuotanto on liian pienimuotoista, mutta julkista tukea ei ole saatavissa riittävästi, eivätkä yksityisetkään ole toistaiseksi innostuneet. Kehitystä on vaikeuttanut myös muutaman vuoden takainen tuhopoltto sekä vaikeudet koneiden suhteen.

Kuituhampun jalostaminen laittaa koneet koville, koska luja kuitu rikkoo laitteet helposti. Suomen olosuhteissa kasvi korjataan toisenlaisessa kunnossa kuin vaikka Keski-Euroopassa. Se kylvetään keväällä ja korjataan vasta seuraavana keväänä, joten talvi sekä kevätaurinko muuttavat kuitua jonkin verran. Tämän takia se vaatii erilaisen jalostuskaluston. Nämä laitteet valmistetaan käytännössä toisenlaisiin olosuhteisiin soveltuviksi, joten jalostusketjun hankkiminen valmiina Suomeen on tällä hetkellä mahdotonta, ja koneisiin pitää itse tehdä muunnelmia.

Vielä vähän aikaa sitten öljyhampun sivutuotteena syntyvää hamppujauhetta pystyttiin tarjoamaan eläimille rehuksi, mutta nykyään kaikki menee käytännössä ihmisravinnoksi. Haastatellut eläintilalliset syöttivät sitä hevosille, lampaille ja vuohille lisärehuna puristeiden muodossa. Kun hamppujauhetta ei enää ollut saatavilla, päättivät Suomiset alkaa viljelemään sitä itse. Samalla he osallistuivat tämän vuoden alussa alkaneeseen kolmivuotiseen hyötyhamppuhankkeeseen, jonka projektikoordinaattorina toimii Noora Norokytö. Hän teki noin vuosi sitten oman opinnäytetyönsä hyötyhampusta. Hankkeen puitteissa toimivat viljelijät luovuttavat peltonsa hampunviljelyyn. Hanke ostaa siemenet ja maksaa viljely- ja sadonkorjuu-urakasta korvauksen. Hanke saa sadon ja antaa materiaalin jalostettavaksi alueen yrittäjille. Jalostajista on edelleen pulaa, vaikka kysyntää kotimaiselle hampputuotteille löytyy paljon. Öljyhampun kasvattamiseen liittyvät perustiedot ovat toistaiseksi hieman hämärän peitossa, vaikka aiempaa tietoa jonkin verran löytyykin. Vaatimukset pellon suhteen, lannoitemäärät, vaadittava kalusto, jatkojalostusmahdollisuudet sekä ostajat eivät ole monellekaan viljelijälle vielä selvinneet. Viljelyyn liittyvää tutkimustietoa ja oppaita kaivattaisiinkin lisää. Hyötyhamppuhankkeen yhtenä tarkoituksena on tuottaa tätä tietoa oppaiden muodossa. Myös yhteistyötä ja verkostoitumista on tarkoitus edistää. Tänä vuonna hankepeltoja on kahden hehtaarin alalla, toinen tavanomaista ja toinen luomua. Molemmat kasvavat öljyhamppua, jonka tuotteistaminen on helpompaa ja halvempaa kuin kuituhampun.

Aiemmin mainittu Norokydön opinnäytetyö:

Hyötyhampun käytön haasteet ja mahdollisuudet Suomessa

Tuossa vielä vähän tietoa hyötyhamppuhankkeesta:

Hyötyhampusta lisäelinkeino maaseudulle

Olisihan tuollainen maltilliseen pituuteen kasvava hamppupelto maisemallisestikin mukavaa vaihtelua näille tavallisille viljapelloille:

Lähetetty kuva

Lähetetty kuva

Tuo pitkäksi kasvava versio taitaa tosin olla kuituhamppua...

On kovin ihmeellistä, jos hampunviljely ei tulevina vuosina yleistymään huomattavasti. Ihmisen ravinnoksi se sopii hyvin todennäköisesti huomattavasti paremmin kuin esimerkiksi moni muu viljelykasvi. Se tuottaa ihan vertailukelpoisia satoja jo nyt käytännössä, jos tarkastellaan asiaa tuotettuina kaloreina hehtaaria kohti. Lisäksi erinomainen kilpailukyky rikkakasveja kohtaan sekä kasvitautien ja tuhohyönteisten olemattomuus tarkoittaa käytännössä, että torjunta-aineita ei juurikaan tarvitse käyttää. Ei tästäkään varmaan mitään yksittäistä maailmanpelastajaa kannata kehitellä, mutta moneen muuhun viljelykasviin verrattuna kyseessä lienee selvästi parempi vaihtoehto.

Aiheeseen liittyvää luettavaa löytyy lisää mm. tuolta:

Finola

Ladattavissa viljelyoppaita, ravintosisältöön liittyvää juttua ja tutkimuksia terveysvaikutuksista. Jatkolukemista toki löytyy muualtakin.

Aluksi ajattelin lainata vielä pari mielenkiintoista kohtaa David Wolfen kirjasta, mutta hänen tietonsa eivät välttämättä ole täysin luotettavia, joten jätetään ne nyt pois...

Viimeksi muokannut Mikko Lahtinen, 29 elokuu 2011 - 17:21 .


#3 Blueteam

Blueteam

    Administrator

  • Administrators
  • 3 260 Viestit

Lähetetty 29 elokuu 2011 - 17:07

Varsin monipuolisesti hyödynnettävissä oleva kasvi tuo hamppu.

#4 Mikko Lahtinen

Mikko Lahtinen

    Administrator

  • Administrators
  • 1 815 Viestit

Lähetetty 29 elokuu 2011 - 17:34

Varsin monipuolisesti hyödynnettävissä oleva kasvi tuo hamppu.


Siihen nähden 63 hehtaarin viljelyala öljyhampulle on kovin pieni. Muutaman vuoden kestänyt huonompi tilanne tukien suhteen toki osaltaan selittää tätä, mutta ei kaikkea, koska ei se ennenkään ollut tietääkseni mikään huomattava viljelykasvi alallisesti. Hyötyhampun yhdistyminen huumeisiin ihmisten mielissä saattaa osaltaan selittää nihkeyttä kasviin sekä viljelijöiden että kuluttajien osalta.

Tällä hetkellä Finolan sivusto ei ilmeisesti ole toiminnassa. Toivottavasti vastaavat jotakin, koska olisi mielenkiintoista tietää, onko Finola tosiaan yksi parhaista, ellei jopa paras lähde E-vitamiinille. Ei tarvitsisi syödä kuin vähän yli kymmenen grammaa kuorittuja hampunsiemeniä, ja suositus täyttyisi. Ei tunnu oikein todelliselta...

#5 Chike

Chike
  • Members
  • 79 Viestit

Lähetetty 01 syyskuu 2011 - 08:45

Ite oon säännöllisen epäsäännöllisesti aina ostanut Punnitse ja säästä -kaupasta hampunsiemeniä ja joskus hampunsiemenrouhettakin, ihan vain mukavan maun takia.

Öljyäkin tuli ostettua mutta se oli sen verran kamalaa että rasvaan sillä mielummin ihoni...

#6 Mikko Lahtinen

Mikko Lahtinen

    Administrator

  • Administrators
  • 1 815 Viestit

Lähetetty 01 syyskuu 2011 - 12:19

Ite oon säännöllisen epäsäännöllisesti aina ostanut Punnitse ja säästä -kaupasta hampunsiemeniä ja joskus hampunsiemenrouhettakin, ihan vain mukavan maun takia.


Rouheen kohdalla monityydyttymättömien rasvahappojen hapettuminen saattaa olla jonkinlainen ongelma, vaikka niitä ei siinä olekaan samaa vertaa kuin kokonaisessa siemenessä.

Takaisin E-vitamiinin pariin... Häiriköin pariin otteeseen avausviesteissä mainittua Callawayta hampunsiemenen E-vitamiinin suhteen. Kerroin, että tuo 90 milligrammaa sataa grammaa kohti vaikuttaa epäilyttävän suurelta luvulta. Hän kuitenkin vakuutti, että tällainen lukema ei ole Finolan kohdalla epätyypillinen, vaan se on saatu useammassakin mittauksessa. Näitä analyysejä on tehty muissakin maissa kuin Suomessa, ja 90 milligrammaa on ihan tavallinen arvo. Vastasin kuitenkin tähän, että edelleen 90 milligrammaa vaikuttaa epätavallisen korkealta mille tahansa siemenelle. Kysyin, että onko mahdollista, että tässä tarkoitetaan sittenkin hamppuöljyä, vaikka Finolan sivuilla on sama arvo listattu kuoritulle siemenelle. Hänkin alkoi miettimään asiaa uudelleen, ja oli sitä mieltä, että arvo tosiaan on kovin korkea siemenelle. Kun sekä öljylle että siemenelle on listattu sama, niin luultavasti toinen on virheellinen arvo. Callaway ei lähtenyt arvailemaan, vaan lupasi yrittää etsiä alkuperäisen analyysin raportin KTL:n arkistoista ja oikaista asian lähipäivinä.

Omasta mielestäni 90 milligrammaa vaikuttaa vieläkin uskomattoman suurelta määrältä, jos kyseessä olisi siemen. Veikkaan, että tuo luku on öljylle, ja sillekin se on paljon. Tarkoittaa sitä, että runsaat kymmenen grammaa hampunsiemenöljyä riittäisi päivän suositellun E-vitamiinimäärän hankkimiseksi.

No, toivotaan, että saadaan vielä varmistus asiaan.

Lisäys:

Pyysin vielä, että voisiko ravintosisältöraportin skannata ja laittaa tuonne Finolan sivuille, jos sellainen löytyy.

Viimeksi muokannut Mikko Lahtinen, 02 syyskuu 2011 - 13:08 .


#7 Vintorez

Vintorez
  • Members
  • 46 Viestit

Lähetetty 04 syyskuu 2011 - 10:26

Hampunsiemenöljyllä ajattelin korvata kalanmaksaöljyn väliaikaisesti, mutta taitaa tulla vähän kalliimmaksi. Terveydellisten hyötyjen saamiseksi pitäisi kuulema vetää väh. 2rkl, joten uusia pulloja saa ostella melko tiuhaan.

#8 Mikko Lahtinen

Mikko Lahtinen

    Administrator

  • Administrators
  • 1 815 Viestit

Lähetetty 04 syyskuu 2011 - 12:14

Hampunsiemenöljyllä ajattelin korvata kalanmaksaöljyn väliaikaisesti, mutta taitaa tulla vähän kalliimmaksi. Terveydellisten hyötyjen saamiseksi pitäisi kuulema vetää väh. 2rkl, joten uusia pulloja saa ostella melko tiuhaan.


Jos DHA:ta haluaa saada, niin sitten tuo korvaaminen ei välttämättä toimi kovin hyvin, koska ALA:n muuntuminen DHA:ksi on usein kovin olematonta.

Nyt Finolan sivulle on päivitetty siemenen sisältämän E-vitamiinin määräksi 30 milligrammaa sataa grammaa kohti. Tuo on jo huomattavasti uskottavampi luku. Se ei paljoakaan häviä auringonkukansiemenelle. Muilta ominaisuuksiltaan hampunsiemen onkin mielestäni parempi vaihtoehto. Tällaisellakin määrällä kyseessä on varsin hyvä lähde E-vitamiinille, ja saa siitä samalla kaikkea muutakin mukavaa.

#9 Vintorez

Vintorez
  • Members
  • 46 Viestit

Lähetetty 04 syyskuu 2011 - 18:51

Terveyshymyssä jotain juttua hamppuöljystä: http://terveyshymy.f...sta-ms-tautiini

Pitääpä kokeilla tuota Finolan öljyä, jos kerran toiset brändit ovat olleet heikompia vaikutuksiltaan.

#10 Mikko Lahtinen

Mikko Lahtinen

    Administrator

  • Administrators
  • 1 815 Viestit

Lähetetty 04 syyskuu 2011 - 19:52

Terveyshymyssä jotain juttua hamppuöljystä: http://terveyshymy.f...sta-ms-tautiini


Tuosta jutusta pari poimintaa:

Olen ottanut sitä kuuden vuoden ajan yhden ruokalusikallisen aamuin illoin. Se on vienyt veks kipuja ja särkyjä ja nahka on tullut todella hyvään kuntoon. Näin hyvässä kunnossa iho ei ole ollut ikinä.


Ihoon hamppuöljyllä voi hyvinkin olla positiivisia vaikutuksia. Varsinkin, jos on aiemmin ollut puutetta tiettyjen rasvahappojen suhteen. Tuo vahvana kipulääkkeenä toimiminen taas hieman epäilyttää. Lääkekannabiksella tällaisia vaikutuksia on, mutta sillä ei kyllä ole paljoakaan tekemistä Finolan öljyn kanssa.

Tämä toinen öljy puristetaan pelkistä siemenistä eikä se jeesaa, mutta Finola on sen verran iso projekti, että koko homma puristetaan kukinnoista, ja se kipua lievittävä ainesosa on juuri kukinnoissa. Vaikka tätä ainesosaa on öljyssä tosi vähän, se näyttää riittävän kivun lievitykseen. Jos viikon verran olen ilman Finolaa, kivut tulevat takaisin. Sen tiedän kokemuksesta.


Tämä on melko käsittämätön väite. Eiköhän se öljy Finolankin kohdalla ihan siemenistä puristeta. Heh, jos se tosiaan puristettaisiin kukista, niin pullolla olisi varmaan ihan mukavasti hintaa... Finolan ja muiden lajikkeiden välillä saattaa kuitenkin olla merkittäviäkin eroja joidenkin ravinteiden suhteen. Muutenkin tuollaiset omalla kohdalla havaitut muutokset ovat usein hieman epäilyttäviä.

Tuossa hieman hamppuasiaa liittyen mm. ravintoarvoon, jalostukseen, terveysvaikutuksiin ja kokkailuun muutaman vuoden takaa:

http://www.youtube.com/watch?v=kn8SV7jGDqo

http://www.youtube.com/watch?v=ZhkW98t37nk

Noidenkin perusteella hampun suosio ja viljelyala ovat kasvaneet varsin hitaasti 2000-luvun aikana.

#11 reino

reino
  • Members
  • 9 Viestit

Lähetetty 06 syyskuu 2011 - 00:02

Tampereen keskustorilla oli viikonloppuna joku viherpiiperrystapahtuma, jossa popsittiin maukkaita hernemössöpihvejä pellavansiemenmajoneesilla ja valaistuttiin sisäisesti. Jonkun kojun vieressä oli näytillä kuituhamppua, ja nehän vasta mahtavia pötköjä olivatkin. Turhaan eivät piipertäjät kehuneet, että kuituhamppu on Suomen bambu. Varret nimittäin muistuttivat suuresti bambua. Sellaisia lähes tuuman läpimittaisia vankkoja pötkylöitä. Niitä ei todellakaan niitetä ihan millä tahansa vehkeellä. Ja pituus tosiaan parhaimmillaan luokkaa 3 m per pötkö.

Lehdissä oli tuoksu, joka saattaa olla jollekin tuttu jostain.

#12 nastarakki

nastarakki
  • Members
  • 6 Viestit

Lähetetty 17 joulukuu 2011 - 16:40

Olisiko kellään tietoa (luotettavasta lähteestä) hampunsiementen sisältämästä riboflaviinin määrästä? Kiitos.

#13 Blueteam

Blueteam

    Administrator

  • Administrators
  • 3 260 Viestit

Lähetetty 17 joulukuu 2011 - 16:52

Olisiko kellään tietoa (luotettavasta lähteestä) hampunsiementen sisältämästä riboflaviinin määrästä? Kiitos.


1mg/100g lukee tuolla Finolan sivulla:

http://www.finola.com/nutrition.html
Health is a crown worn by the healthy people on their heads.

#14 Mikko Lahtinen

Mikko Lahtinen

    Administrator

  • Administrators
  • 1 815 Viestit

Lähetetty 17 joulukuu 2011 - 17:09

Täällä taas on mainittu 1,1 mg riboflaviinia sadassa grammassa kokonaisia siemeniä. Muistaakseni olen lukenut samansuuntaisen luvun kolmannestakin analyysistä, joten kai tuo suunnilleen oikein on. Pientä vaihtelua varmaan löytyy eri lajikkeidenkin väliltä.

#15 nastarakki

nastarakki
  • Members
  • 6 Viestit

Lähetetty 17 joulukuu 2011 - 19:11

Tuohon 1mg/100g pitoisuuteen olen itsekin uskonut, mutta Mikko Lahtisen aloitusviestin linkissä pitoisuudeksi mainitaan vain 0.1mg. Ja sitten puolestaan täällä jopa 11mg, mutta tuo nyt on kaikkein arveluttavin sivusto.

Olen miettinyt saanko vegaanina tarpeeksi riboflaviinia, etenkään kun talvella ei tule niin paljon tummanvihreitä vihanneksiakaan syötyä. Mutta jos tuo 1mg/100g pitää paikkansa, niin hampunsiemen lienee melko hyvä riboflaviinin lähde. Niitä tulee päivässä syötyä vähintäänkin desin verran.

#16 Mikko Lahtinen

Mikko Lahtinen

    Administrator

  • Administrators
  • 1 815 Viestit

Lähetetty 17 joulukuu 2011 - 19:51

Tuohon 1mg/100g pitoisuuteen olen itsekin uskonut, mutta Mikko Lahtisen aloitusviestin linkissä pitoisuudeksi mainitaan vain 0.1mg.


Ihmettelin myös tuota. Sama tyyppi kuitenkin on laittanut tuonne Finolan sivulle tuon ehkä hieman enemmän linjassa olevan luvun. Vaikuttaa siltä, että ei ole kovin huolellista työtä tehty noiden raporttien suhteen. Pyysin kyllä, että voisiko laittaa alkuperäisen analyysin raportin nähtäville, mutta ei sellaista tullut. Olisi lisännyt luotettavuutta huomattavasti.

Ja sitten puolestaan täällä jopa 11mg, mutta tuo nyt on kaikkein arveluttavin sivusto.


Tuo on ilmeisesti peräisin David Wolfen Superfoods-kirjasta, jossa on muutenkin muistaakseni melko erikoisia lukemia muidenkin B-vitamiinien suhteen. Heh, itse laitoin joskus Wolfen kirjasta nuo luvut Cron-o-Meteriin hampunsiemenelle. Hieman hymyilytti, kun näytti siltä, ettei tarvitsisi syödä juuri muuta kuin pari desiä hampunsiemeniä ravinnetarpeiden täyttämiseksi...

#17 Mikko Lahtinen

Mikko Lahtinen

    Administrator

  • Administrators
  • 1 815 Viestit

Lähetetty 24 tammikuu 2012 - 20:17

Selailin tuota ketjun toisessa viestissä mainittua opinnäytetyötä pikaisesti uudelleen, koska luultavasti osallistun lähipäivinä luomukoulutukseen, jossa myös Norokydön pitäisi olla kertomassa hampusta. Poimitaan tuoltakin muutama kiinnostava kohta:

Hamppu ”palasi” takaisin Suomen maaseudulle 90-luvun puolessa välissä (Seppälä 1998–2000). Hampun viljely ja jalostus tuntuvat kuitenkin olevan vielä marginaalisen ryhmän ja kokeilijoiden käsissä, eikä merkittävää edistystä eli tuotannon volyymin kasvua ole saatu syystä tai toisesta aikaiseksi maassamme. Maa- ja metsätalousministeriön mukaan kuituhampun kehitystä on hidastanut etenkin jatkojalostukseen liittyvät ongelmat (Maa- ja metsätalousministeriö 2010). Muualla Euroopassa tuotanto on edistynyt ja esimerkiksi vuosina 1993–2007 viljelyala kasvoi lähes puolella (European Industrial Hemp Association 2008).


Koska hamppu on tuulipölytteinen lyhyen päivän kasvi, suurin osa lajikkeista ei ehdi tuulentua Suomessa kesämme pitkän valojakson vuoksi. Vanhat suomalaiset maatiaislajikkeet ovat mitä todennäköisimmin olleet jalostettuja venäläisistä lajikkeista, jotka sopivat meidän ilmastoomme ja valojaksoomme. (Seppälä 1998–2000). Kun Suomen maaseudulla nousi kiinnostus jatkaa kymmeniä vuosia unohduksissa olutta maanviljelysperinnettä, ei meidän valojaksoomme sopeutuneita lajikkeita enää ollut saatavilla (Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus 2006). Jalostustyön aloittamiseksi hankittiin siemeniä ulkomailta (Seppälä 1998–2001). 90-luvulla kehitettiin Venäjältä tuoduista siemenistä rekisteröity FIN-314, nykyisin Finola, suomalainen siemenhamppu (Callaway ja Laakkonen 1996).


The Columbia History of the World (Garraty & Gay 1972, 54) kertoo, että vanhimmat jäännökset työstetystä hamppukankaasta sijoittuvat ajalle 8000 eaa. Monet historialliset tutkimukset viittaavat siihen, että hamppu olisi ollut ensimmäinen viljelty kuitukasvi Keski-Aasiassa. Sitä on käytetty ympäri maailman niin lääkkeenä, ruokana kuin tekstiili-, öljy- ja paperintuotannossakin. (Laitinen 1995, Hankasalmen hamppuseminaari.) Varmaa on, että hamppu on ollut ensimmäisiä ihmisen käyttämiä kuitukasveja ja ensimmäiset todisteet sen käytöstä sijoittuvat Keski-Aasiaan (Ihalainen 1993, 4-7, Seppälä 1998–2001). Kiinassa kulttuuri on ollut vahvasti sidoksissa hamppuun ja ennen maalle tunnettiin synonyymi ”the land of mulberry and hemp” eli ”mulperipuun ja hampun maa” (Robinson 1996, 103). Hamppu on levinnyt laajalle ja menestyy lähes jokaisessa maailman kolkassa arktisia alueita lukuun ottamatta (Ranalli 1999, 8-11).


Samoihin aikoihin, kun hamppukuidun prosessointiin kehitettiin koneellinen menetelmä, joka vähensi huomattavasti sen tuotantokustannuksia, alettiin selluloosaa valmistaa puusta. Ennen 1900-lukua 75–95 % maailman paperista oli valmistettu hampusta. Tekstiilituotannossa hampun syrjäytti puuvilla yhdessä synteettisten kuitujen kanssa. (Ihalainen 1993, 4-12; Herrer 2007, luku 2.) Osaltaan hampun käytön vähenemiseen ovat vaikuttaneet kaupungistuminen ja sitä mukaan omavaraisen viljelyn vähentyminen (Ihalainen 1993, 12) sekä tehomaatalouden kaupallisen kilpailun mukana tullut harvoihin kasveihin perustuva viljely ja tuotanto. Yhdysvalloista alkanut huumevastainen politiikka niputti puolestaan hyöty- ja päihdehampun samaksi kasviksi ja onnistui pilaamaan hyödyllisen hampun maineen vuosikymmeniksi.


Todisteita hampun käytöstä Suomessa löytyy jo rautakauden ajalta (Virrankoski 1963, 125). Kaukosen mukaan hamppu oli pellavaakin tärkeämpi viljelykasvi Itäisessä Suomessa, jossa sitä kutsuttiin liinaksi. Itä-Suomen kansa ei ollut niin herkkä kovemmalle kuidulle, kun taas Varsinais-Suomessa hamppua ei ole juuri vaatetuksessa käytetty, vaan lähinnä kalaverkoissa (Virrankoski 1963, 129–130).


Hampun historia Suomessa ja muualla kiinnostaa paljon. Olisikin tarkoituksena hankkia pari aiheeseen liittyvää kirjaa, joita tässäkin työssä on hyödynnetty. Rowan Robinsonin kirja on kohtalaisen helposti saatavilla, eikä hintakaan ole kovin suuri:

Lähetetty kuva

The Great Book of Hemp:The Complete Guide to the Commercial, Medicinal and Psychotropic Uses of the World's Most Extraordinary Plant

J.K. Ihalaisen kirja Hamppu Suomessa lienee huomattavasti hankalammin saatavissa. Tuolta voi lukea pari otetta siitä:

Hamppu

Hamppu vaatii kohtuullisen lannoituksen, muttei kasvinsuojeluaineita. Maanparantajana se lisää maaperän kykyä pidättää ravinteita ja vettä. Se soveltuu hyvin myös luomutuotantoon. (Robinson 1996, 21–37.)


Hampun vaatiman typen suhteen on liikkeellä mielestäni hieman ristiriitaista tietoa. Välillä annetaan ymmärtää, että se ei vaatisi kauheasti typpeä, mutta välillä taas, että typestä täytyy huolehtia, sillä kasvi tarvitsee sitä kohtalaisen paljon, etenkin kasvukauden alussa. Tuossakin tekstissä mainitaan toisaalla, että hamppu ei ole luomussa ongelma, sillä se ei vaadi enempää typpeä kuin viljat. Eri viljojen välillä on kuitenkin huomattavaa vaihtelua, ja siksi tietyt viljat sopivatkin paremmin luomuun. Toiset viljalajit taas tuottavat melko heikkoja satoja, eikä niitä oikein voi viljellä muulloin kuin viljelykierron alussa.

Hampun on osoitettu olevan erittäin monikäyttöinen, runsassatoinen sekä ympäristöystävällinen luonnonmateriaali. Erään vasta tehdyn selvityksen mukaan hampulla on alueellisesti moninkertainen työllistävä vaikutus viljan viljelyyn verrattuna (European Industrial Hemp Association 2008). Toisaalta työttömyydestä huolimatta paljon ihmistyötä vaativaa tuotantoa ei tunnuta pidettävän nykyään kannattavana. Koska hampun jokainen osa voidaan hyödyntää kaupallisesti ja siitä saadaan materiaalia aina eläinten pahnoista autojen ja talojen rakentamiseen, ovat sen luomat mahdollisuudet ympäristöystävällisessä tuotannossa rajattomat (Hamppu.info 2010). Hamppu on erittäin korkeasatoinen kasvi tuottaen jopa neljä kertaa enemmän kuiva-ainetta hehtaarilta kuin havumetsä (Hemp Technologies 2009–2010). Näin ollen myös kannattavuus saa uusia merkityksiä.


Tuo suuri vaadittavan ihmistyön määrä ei liene kovin lähellä ihannetta nykyisellä palkkatasolla. Kuluttajia saattaa olla kovin vaikeaa saada maksamaan lopputuotteista sellaisia hintoja, että hampun mahdollisimman monipuolinen hyödyntäminen olisi taloudellisesti kannattavaa ilman huomattavia tukia.

Hamppu on maaperän tilan kannalta hyvä viljelyskasvi. Se parantaa maaperän laatua voimakkailla juurillaan. Maa-aines kuohkeutuu ja kastematojen määrä lisääntyy. Lisäksi se kasvaa ilman kasvinsuojeluaineita. Hamppu parantaa muiden kasvien satoa vuoroviljelyssä ja tukahduttaa rikkakasvit alleen. Hampun maaperää vahvistava vaikutus, sekä rikkakasvien kasvua rajoittava ominaisuus tekevät siitä erinomaisen esi- ja vuoroviljelykasvin. (Robinson 1996, 20–21; Finola 1998–2011; Rantanen 8/2010.)

Tehomaatalouden vuoksi heikentyneet pellot tarvitsevat Suomessakin vaihtoehtoisia kasveja parantamaan niiden kuntoa ja tuotantokykyä. Eroosiota estävänä kasvina hamppu sopisi myös pientareille ja reunavyöhykkeille suojakasviksi (Robinson 1996, 21). Se soveltuu myös saastuneiden maa-alojen puhdistukseen (Manninen-Egilmez ym. 2009, 7).


Näihin maata parantaviin ominaisuuksiin pitää tutustua myöhemmin tarkemmin. Harmi, ettei helposti löydettäviä lähteitä tähän liittyen ole paljoakaan. Mainittu kirja kyllä kiinnostaisi lukea muutenkin, ja se tuleekin varmasti hankittua.

öljyhampusta saatava päätuote on sen siemen (teknisesti ottaen pähkinä). Hampun siemen on erinomainen ravinnonlähde. Se sisältää hyvin liukenevia proteiineja 25 prosenttia sekä ihmiselle optimaalisessa suhteessa olevia rasvahappoja 30 prosenttia. Näiden lisäksi siemenessä on hyviä kuituja sekä useita eri vitamiineja ja mineraaleja. Yli 80 prosenttia öljyistä on monotyydyttymättömiä rasvahappoja. (Callaway 2004, 65.) Terveyden kannalta on tärkeää, että rasvahappoja saadaan ravinnosta oikeassa suhteessa (Ruokatieto Yhdistys Ry). Ravintokäytön lisäksi hamppuöljyä voidaan hyödyntää myös muun muassa ihonhoitotuotteissa sekä maaleissa. öljyn lisäksi kokonaiset siemenet ja siemenen kuori on hyödynnettävissä ravintokäyttöön. Saatavilla on siemeniä, kuorirouhetta ja jauhetta. Kokonaiset siemenet sekä kuoripuriste soveltuvat erittäin hyvin myös eläinrehuksi Callawayn (2004, 70) mukaan (ks. Mustafa et al. 1999.; Silversides et al. 2002). Ravinnon lisäksi öljy on hyödynnettävissä myös lääketeollisuuden käyttöön kuten lääkerasvoihin. öljyllä on positiivinen vaikutus atooppiselle iholle (Callaway et al. 2005, 87–94).


Väitetty optimaalinen rasvahappokoostumus lienee ennemmin arvaus kuin mikään varma tieto. Siitä voi kai helposti olla samaa mieltä, että hampun rasvahappokoostumus on huomattavasti tasapainoisempi monityydyttymättömien osalta kuin monen muun siemenen kohdalla. Monotyydyttymättömiä on vain päälle kymmenen prosenttia rasvasta ja monityydyttymättömiä taas päälle 70 prosenttia, eli tuossa lienee pieni kirjoitusvirhe. Oikeasti optimaalista rasvahapposuhdetta ei taida kukaan tietää.

Siementen lisäksi öljyhampun varsimateriaali on hyödynnettävissä kuituna. Varsisato on huomattavasti kuituhamppua vähäisempi. Finola tuottaa varsisatoa noin 5-6 suurpaalia hehtaarilta, ja Callawayn mukaan ne voidaan hyödyntää maanparannuksessa, kuivikkeina, pelletöimällä tai kompostimateriaalina.


Onkin sitten eri asia saada nämä pellolta käyttöön siten, että se on kannattavaa. Samassa tekstissä on juttua varsinaisen kuituhampun hyötykäytön hankaluuksista (joista osa tosin perustui vanhentuneeseen tietoon), jonka perusteella kaikista optimistisimpien kuvitelmien saattaminen käytäntöön lienee lähes mahdotonta.

Kuituhamppua kasvatetaan nimensä mukaisesti sen monikäyttöisen kuidun vuoksi. Kuituhampun varsi sisältää:

-Niinikuituja noin kolmasosan, josta

--Primäärikuidun osuus on noin 70 prosenttia. Kuitu on pitkää ja sen on sanottu olevan maailman vahvimpia luonnonkuituja. Siitä valmistetaan lukuisia teknisiä tuotteita ja tekstiilikuitua eli lankaa. Se on varren arvokkain osa.

--Sekundäärikuidun osuus on noin 30 prosenttia. Sekundäärikuitu on lyhyempää ja ligniinipitoisempaa kuin primäärikuitu.

-Puumaista päistärettä noin kaksi kolmasosaa. Päistäreen voi hyödyntää esimerkiksi eläinten kuivikkeena ja rakennusteollisuudessa. (The Ontario Hemp Alliance, 2008.)

Suomen kesän valojakson vuoksi kuituhamppu ei ehdi tuottaa siementä, mutta kasvattaa korkean sadon (Pasila 2004, 1). Suomessa satoa saadaan hehtaarilta noin 10 tonnia. Helsingin yliopistolla Viikin koepelloilla saatiin vuosina 2007–2009 14 tonnin hehtaarisatoja. (Maatilan Pirkka 2006, Pakarinen ym. 2010, 4.)

Hamppu tuottaa enemmän paperimassaa hehtaarilta kuin puu ja sen tuotanto on ympäristöystävällistä. Hampusta valmistettavan paperimassan valmistuksessa tarvitaan vähemmän kemikaaleja kuin puuperäisen paperin valmistuksessa. (Hemp Industries Association.)

Puun korvaaminen hampulla pelletintuotannossa on myös ympäristösyiden vuoksi kannatettavaa, sillä hamppusato on korjuuvalmis noin 120 päivässä kun puu korjuuikä on kymmeniä vuosia (Hemp pellets 2011).


Nämä ovat toki lupaavia ominaisuuksia, mutta kuten muualla tekstissä todetaan, että niin kauan kuin teollisuus saa raaka-aineensa halvemmalla, varmemmin ja helpommin jalostettavassa muodossa, niin ei oikein voida odottaa mitään suurta räjähdystä hampun suosiolle. Toivottavasti kuituhampun hyödyntäminenkin nyt lähtee jonkinlaiseen nousuun tuon hyötyhamppuhankkeen johdosta.

Finola-lajike on kehitetty erityisesti pohjoisen olosuhteisiin sopivaksi, joten se ehtii tuottaa siemensadon lyhyessä kesässämme. Lyhytkasvuisuuden vuoksi sen sato on korjattavissa tavanomaisilla maatalouslaitteilla. (Seppälä 1998–2001; Callaway 2004, 68.) Finola-lajikkeen kohdalla ongelmana on ollut sen maataloustukikelpoisuus. Analyysivirheistä johtuen kasvi on ylittänyt testeissä EU:n salliman 0,2 prosentin THC-pitoisuusrajan ja se poistettiin tukikelpoisten kasvien listalta kesän 2006 jälkeen (Maa- ja metsätalousministeriö 2007). Tämän vuoksi usea viljelijä lopetti kasvin viljelyn. Viimeisenä tukikelpoisena vuotena viljelyalaa oli lähes 40 hehtaaria, kun vuonna 2009 luku oli vain 12 hehtaaria (Maa- ja metsätalousministeriön tilastopalvelukeskus 2010).


Tavallisella sadolla (800–1000 kg/ ha) viljelijä pääsee voitolle ilman tukia, mutta heikkona satovuotena maataloustuet toimivat viljelijän turvana.


Mielenkiintoista nähdä, mitä tapahtuu nyt, kun linja Finolan tukikelpoisuuden suhteen on muuttunut. Voisi olettaa, että viljelystä kiinnostuneita ilmaantuisi lisää, kun se ei enää ole samankaltainen riski ja on nyt tasapuolisemmassa asemassa muihin viljelykasveihin nähden.

Hampun viljelyssä ei saa käyttää omaa siementä, vaan kaiken kylvösiemenen on oltava sertifioitua ja niistä tulee ilmoittaa vakuustodistukset maaseutuelinkeinoviranomaisille.(Maaseutuvirasto 2010)


Tiedä sitten, miten ratkaisevaa tällainen kielto on. Osa viljelijöistä kuitenkin haluaa käyttää omia siemeniään. Kiinnostava yksityiskohta kuitenkin. Tosin muualla tekstissä mainittiin seikkoja, joiden voisi kuvitella hankaloittavan viljelyä huomattavasti enemmän. Esimerkiksi:

Ainakin Finolan kohdalla EU:n politiikka ja maa- ja metsätalousministeriö ovat aiheuttaneet suuria haasteita. THC-pitoisuuden raja on erittäin alhainen ja rajoittaa erityisesti pohjoisen oloihin soveltuvien siemenlajikkeiden jalostusta. Tukien poistuminen on vähentänyt viljelijöiden halukkuutta viljellä kasvia.


Ja:

Suurimmiksi haasteiksi hampun tuotannon kehittymiselle haastateltava (7C) näkee EU:n maatalouspolitiikan, joka on lisännyt huomattavasti byrokratian määrää maataloustuotannon puolella. Haastateltavan mukaan kuituhamppu- ja pellava ovat byrokraattisimmat kasvit koko EU:ssa. Tukien puolella hankaloittavaa on, että asetukset voivat vaihtua jopa vuosittain ja niistä voidaan ilmoittaa hyvin myöhään keväällä, jolloin on kiire saada tieto eteenpäin viljelijöille. Näistä syistä johtuen pitkäjänteinen ja suunnitelmallinen viljely on hankalaa. Hyvänä esimerkkinä tästä haastateltava mainitsee energiakasvien viljelyn: EU:ssa liputettiin voimakkaasti energiakasviviljelyn puolesta muutamia vuosia sitten kun yllättäen tukijärjestelmä ajettiin energiakasvien osalta alas. Kyseiset seikat vaikuttavat yleisesti alan (maataloustuotannon) ilmapiiriin ja siihen, minkä kasvien tuotantoon panostetaan.


Tuohon kun lisätään vieläkin yleinen negatiivinen asennoituminen hamppuun, niin kehitys voi jatkossakin olla kohtalaisen hidasta.

Kanadassa hampun viljelyala on ollut vuodesta 1998 tuhansissa hehtaareissa, huippuvuosien 1999 (14 205 ha) ja 2006 (19 458 ha) jälkeen alat tippuivat rajusti, sillä prosessointikoneistojen ja tuotantolaitosten kapasiteetit eivät kyenneet käsittelemään niin suurta satomäärää. Viimeisinä vuosina viljelyalat ja tuotanto on kasvanut tasaisesti. Kanadan esimerkki auttaa ymmärtämään alan haasteita.


Lähetetty kuva

Kanadaan verrattuna Suomessa toiminta on vielä alkuvaiheessa. Toisaalta tuo suurehko vaihtelu Kanadassakin kertoo mielestäni siitä, että jokseenkin epävarmalla pohjalla se sielläkin on, vaikka alat ovat vielä kovin pieniä moniin muihin viljelykasveihin verrattuna. Kotimaan tilanne alojen ja tilojen suhteen on ollut 2000-luvun melkoista vuoristorataa. Ehkäpä se siitä vakiintuu tai lähtee tasaisen varmaan nousuun...

Lähteiden tasossa oli mielestäni paljon vaihtelua. Moni vaikutti kohtalaisen epäluotettavalta ja lisäksi mukana oli paljon sellaisten tahojen juttuja, jotka pyrkivät hampun edistämiseen. Sellaisissa ei välttämättä ole tuotu esille kovin kattavasti mahdollisia varjopuolia, vaan keskitytty ennemmin mahdollisuuksiin. Listataan nyt pari linkkiä kuitenkin:

Erikoispeltokasvit - viljelytekniikka: Tarkastelussa camelina, hamppu, rypsi, kumina, speltti ja tattari

Tuossa oli ihan kiinnostavaa juttua liittyen hampun ja parin muunkin erikoisemman kasvin viljelyyn. Norokydön työssä ei juurikaan paneuduttu tähän puoleen, joten tuolta löytyy ihan mukavasti lisätietoa viljelypuolesta.

Hamppu.info

Yleistä asiaa hamppuun liittyen ja jonkin verran lukuvinkkejä.

Hempfood

Kotimaisen jalostajan sivuilta löytyy hieman tietoa ravintoarvoista sekä vähän reseptejä.

#18 Mikko Lahtinen

Mikko Lahtinen

    Administrator

  • Administrators
  • 1 815 Viestit

Lähetetty 28 tammikuu 2012 - 00:45

Selailin tuota ketjun toisessa viestissä mainittua opinnäytetyötä pikaisesti uudelleen, koska luultavasti osallistun lähipäivinä luomukoulutukseen, jossa myös Norokydön pitäisi olla kertomassa hampusta.


Eipä tuolla oikeastaan mitään kovin uutta tullut hamppuun liittyen opittua. Valitettavan usein Norokytö joutui vastailemaan viljelyä koskeviin kysymyksiin, ettei oikein omaa tarkkaa tietoa asiasta. Paikalla oli noin 35 luomuviljelystä kiinnostunutta henkilöä. Olin hieman yllättynyt, että ei tullut enempää jankkaamista siitä, mikä yhteys öljyhampulla on huumeisiin vai onko sellaista lainkaan. Toki sitäkin puolta sivuttiin. Mielestäni eräs viljelijä esitti asiallisen kysymyksen, että onko teoriassa mahdollista, että Finola-pellolta mitataan liian korkeita THC-pitoisuuksia, ja jos näin käy, niin mitä siitä seuraa viljelijälle. Tähänkään ei tullut kovin hyvin perusteltua vastausta. Tietääkseni tuollainen skenaario kuitenkin on mahdollinen, sillä Finola menetti tukikelpoisuutensakin muutamaksi vuodeksi liian korkeiden THC-pitoisuuksien takia, joten kai tällainen saattaa tapahtua, vaikka siitä todennäköisesti selittelyillä selvittäisiinkiin. Kuitenkin hampun tukiehdot ovat tietääkseni monia muita kasveja tiukemmat, samoin valvonta. Siksi olisikin hyvä saada tällaisiin kysymyksiin kattavat vastaukset. Tilaisuudessa esitellyn materiaalin pitäisi tulla jossakin vaiheessa verkkoon. Laitan sitten linkkejä niihin.

Laitoin tuon edellisessä viestissä mainitsemani kirjan tilaukseen. Saa nähdä, jos sieltää löytyy jotakin kiinnostavaa...

#19 Mikko Lahtinen

Mikko Lahtinen

    Administrator

  • Administrators
  • 1 815 Viestit

Lähetetty 01 helmikuu 2012 - 00:40

Jokin aika sitten lueskelin tuota erityiskasvien viljelyyn liittyvää juttua. Sen perusteella muutamat hampun kasvupaikkavaatimuksiin ja lannoitustarpeeseen liittyvät väitteet tuntuvat hieman erikoisilta ja vähätteleviltä, varsinkin jos mietitään viljelyä, jonka olisi tarkoitus tuottaa kunnollisia satoja.

5.1 Hampun maalajivaatimukset

Tutkija Antti Pasila sanoo Maatilan Pirkassa (2/2006): ”Hamppu on hyvin stressiherkkä kasvi. Se sietää huonosti sekä kuivuutta että märkyyttä.” Kaukosen (1946) mukaan hamppu menestyy parhaiten ravinteikkaassa ja syvämultaisessa maassa. Maamiehen käsikirja vuodelta 1947 täydentää, että hikevät hiekka- ja moreenimaat ovat sopivia. Erittäin edullisia olisivat hyvälaatuiset mutasuot, koska niistä saadaan suuria satoja ilman typpilannoitusta. Grotenfeltin Maamieskirjasen n:o 2, 1915 mukaan hamppu ei viihdy vastakynnetyllä, matalasti ja huonosti muokatulla maalla vaan se vaatii hyvää, jo vanhassa viljelyksessä ollutta maata. 4), 6), 24), 25).

Nykyaikainen tutkimus suosittelee niin ikään karkeita kivennäismaita. Hamppu ei menesty hiesuilla, savilla tai tiivistyneillä mailla, sillä maan tiivistyminen vaikuttaa selvästi hampun kasvuun. Viljavuuden suhteen hamppu ei ole kovin vaativainen. Maan pH:n olisi hyvä olla yli 5,6. Suositus pH on 6-7. Hamppu tulisi kylvää maalle, jossa kosteus pysyy mahdollisimman pitkään. Nuoret taimet kärsivät herkimmin kuivuudesta juuriston muodostuessa. 3), 26).


5.5 Hampun lannoitus

Hamppu vaatii runsaan lannoituksen ja etenkin typen saati on hampulle elintärkeää. Runsaskaan typpilannoitus ei aiheuta hampulle lakoontumista, toisin kuin pellavalle. Tosin Finola-lajikkeella liika typpi voi hidastaa kasvin tuleentumista. Maamiehen Käsikirja vuodelta 1947 suosittelee annettavaksi karjanlantaa 20 - 40 kg/ha. Tavallisesti levitetään puolet syksyllä ja puolet keväällä. 27).

Typpeä väkilannoitteena Maamiehen Käsikirja (1947) suosittelee annettavaksi 100 – 500 kg/ha kivennäismaille maan kasvukunnosta riippuen. Öljyhamppu Finola tulee kuitenkin toimeen vähäisemmällä typpilannoituksella. MTT:n kokeitten perusteella sopiva typpilannoitustaso olisi 50 – 80 kg/ha. Kuituhampulle 100 kg hehtaarille olisi sopiva määrä. 6), 26).

Kaliumia MTT:n tutkimuksissa annettiin 27 – 60 kg/ha. Maamiehen käsikirja (1947) suosittelee 80 – 120 kg kaliumia hehtaarille. 24), 26).

Fosforia voidaan antaa Öljykasvien, kuten rypsin tapaan 14 – 28 kg/ha. 26).


Erikoispeltokasvit - viljelytekniikka: Tarkastelussa camelina, hamppu, rypsi, kumina, speltti ja tattari

Välillä näkee juttuja (muistaakseni ainakin Wolfen kirjassa), joiden mukaan hamppu menestyisi lähes kuinka karuissa oloissa tahansa. Voihan se sielläkin kasvaa jossakin määrin, mutta on eri asia, tuottaako se kunnollista satoa. Vähän sama juttu lannoitustarpeen suhteen. Ehkäpä nuo 1940-luvun oppaiden suositukset eivät ole aivan tätä päivää, mutta kyllä hamppukin vaikuttaisi olevan kohtalaisen vaatelias tiettyjen perusravinteiden suhteen.

HyÖtyhamppu-hankkeen sivusto vaikuttaa olevan vielä hieman vaiheessa sisällÖn suhteen. Toivottavasti sinne saadaan hankkeen päättymisen jälkeen monipuolisesti tietoa asiasta.

HyÖtyhamppu

Luomutilaisuudessa valiteltiin sitä, että kotimainen jalostusteollisuus on vielä toistaiseksi lähes alkutekijÖissään. Tuotetaan oikeastaan vain Öljyä, rouhetta ja jauhoa. Toki tilat myyvät myÖs kokonaisia hampunsiemeniä. Toistaiseksi ei ole ollut tarvetta jatkojalostukselle, koska tuotanto on vielä vähäistä ja vasta alussa. Tarjonnan ylittävän kysynnän takia kohtalaisen vähän jalostetut tuotteetkin saadaan kaupaksi hyvään hintaan. Itse tosin en kaipaa hirveästi noita pitkälle jalostettuja tuotteita, vaikka kyllä hampputofu ja vaikka -jogurtti vaihteluksi välillä varmasti kelpaisi. Olisi kuitenkin mukavaa, että kotimaisten viljajalosteiden rinnalle saataisiin tällaisiakin tuotteita.

#20 Mikko Lahtinen

Mikko Lahtinen

    Administrator

  • Administrators
  • 1 815 Viestit

Lähetetty 06 helmikuu 2012 - 11:28

Tilaisuudessa esitellyn materiaalin pitäisi tulla jossakin vaiheessa verkkoon. Laitan sitten linkkejä niihin.


Jos joku on kiinnostunut, niin tuossa vielä Norokydön esitys:

Noora Norokytö: Hamppu viljelykiertokasvina

#21 Mikko Lahtinen

Mikko Lahtinen

    Administrator

  • Administrators
  • 1 815 Viestit

Lähetetty 28 toukokuu 2012 - 18:41

Tuolta löytyy myös hampunsiemenen ravintoarvoja:

HempNut™ Nutrition

Ensimmäiset ovat siis kuorituille siemenille saatuja arvoja. Sivulta löytyvässä taulukossa on vertailtu ravintoarvoja kuorittujen siementen, kokonaisten siementen, öljyn, rouheen ja idätettyjen siementen välillä.

Sivulta löytyy myös välttämättömiin aminohappoihin liittyvä vertailu. Siinä käytettiin viittä proteiinilähdettä (hampunsiemenet edelleen kuorittuja):

Lähetetty kuva

(Copyright 1999-2000 HempNut, Inc. www.TheHempNut.com.)

#22 Blueteam

Blueteam

    Administrator

  • Administrators
  • 3 260 Viestit

Lähetetty 11 lokakuu 2012 - 20:02

Vautsi vau, tämä hieno ketju on vihdoin poistunut arkistosta, johon joutui vahingossa. :thumbsup:


Health is a crown worn by the healthy people on their heads.

#23 Mikko Lahtinen

Mikko Lahtinen

    Administrator

  • Administrators
  • 1 815 Viestit

Lähetetty 17 marraskuu 2013 - 13:53


Varsinkin Finola-lajike sisältäisi väitteiden mukaan jopa 90 milligrammaa E-vitamiinia sataa grammaa kohti (kyseessä kuoritut siemenet). Edelleen epäilen tätä, koska esimerkiksi Finelin listaa tarkastelemalla tämä tarkoittaisi sitä, että Finola-hamppu menisi kirkkaasti listan kärkeen parhaana E-vitamiinilähteenä.

 

Kuituasiaa selaillessani huomasin, että Fineli on viimeinkin lisännyt tietokantaansa myös hampunsiemenen kuorimattomana:

 

Hampunsiemen, kokonainen

 

Sieltä tosin löytyy tuo erittäin epäilyttävä arvo E-vitamiinille, eli nyt se sitten pomppasi selkeästi parhaaksi E-vitamiinilähteeksi. Muutenkin tuo Finelin kokoama sisältö hampunsiemenelle vaikuttaa puutteelliselta sekä paikoitellen vähän epäluotettavalta, mikä johtunee käytetyistä lähteistä.

 

No, kuitua kuorimaton hampunsiemen sisältää kyllä ihan reippaasti tuonkin mukaan: 27,6 grammaa sadassa grammassa.






0 käyttäjää lukee aihetta

0 jäsentä, 0 vierasta, 0 anonyymiä käyttäjää